Kevytyrittäjäpalveluita on kahdenlaisia: kevytyrittäjä voi olla luonnollinen henkilö, jonka palveluista laskutetaan laskutuspalveluyrityksen kautta palkkana tai työkorvauksena, tai y-tunnuksen kautta toimiva yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi). 

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä kirjanpidossa erilaisia verovähennyksiä. Verokortilla toimiva kevytyrittäjä puolestaan tekee vähennyksensä veroilmoituksessa tulonhankkimisvähennyksinä.

OP Kevytyrittäjäpalvelu‍ luo käyttäjilleen y-tunnuksen, joka lisätään arvonlisävero- ja ennakkoperintärekisteriin. Y-tunnus on yrityksen yksilöintitunnus, jonka jokainen yritys saa perustamisen jälkeen. Yksityisen elinkeinonharjoittajan y-tunnus on vähän kuin henkilötunnus, joka pysyy samana, vaikka yritystoiminnan välillä lopettaisi ja aloittaisi myöhemmin uudestaan.

Verovähennykset

Y-tunnuksella toimiva kevytyrittäjä voi vähentää verotuksessa liiketoimintaan liittyviä hankintoja. Esimerkiksi valokuvaajana toimiva kevytyrittäjä voi vähentää verotuksessaan kameran, objektiivit, tietokoneen ja muut työntekoon tarvittavat välineet. Vähennysten tulee liittyä liiketoimintaan, henkilökohtaisia menoja tai esimerkiksi parkkisakkoja ei voi vähentää verotuksessa.

Verotuksessa voi vähentää vuosikuluna käyttöomaisuushankintoja, joiden taloudellinen käyttöikä on alle kolme vuotta. Tällaisille hankinnoille ei ole euromääräistä ylärajaa.

Lisäksi vuosikuluna voi vähentää pienhankintoja, joiden hankintahinta voi olla enintään 850 euroa. Tällaisia voivat olla erilaiset toimistotarvikkeet. Pienhankintoja voi vähentää vuodessa yhteensä enintään 2 500 eurolla.

Arvokkaampia koneiden ja kaluston hankintoja, joiden arvioitu käyttöikä on enemmän kuin kolme vuotta, jaksotetaan siten, että vuotuinen vähennys on enintään 25 prosenttia poistamattomasta menojäännöksestä.

Esimerkkejä vähennyskelpoisista hankinnoista ovat esimerkiksi tietokone, puhelin, toimitilakulut, internet, puhelinlasku, matkakulut ja työntekoon tarvittava muu laitteisto (esimerkiksi ompelijalla kankaat, ompelukone, kaavat jne.).

Yrittäjän kirjanpidossa ilmoittamien kulujen lisäksi verottaja vähentää automaattisesti yksityisten elinkeinonharjoittajan vuoden tuloksesta yrittäjävähennyksen, joka on 5 prosenttia.

Arvonlisäverohuojennus

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on mahdollista saada arvonlisäveron alarajahuojennus, mikäli yritystoiminnan liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa.

Arvonlisäverohuojennuksen saa täysimääräisesti, jos yrityksen vuoden arvonlisäveroton liikevaihto on alle 15 000 euroa. Tällöin yrittäjälle maksetaan takaisin arvonlisäveron osuus täysimääräisenä.

Liikevaihdon ollessa 15 000–30 000 euroa vuodessa, yrittäjä on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Esimerkiksi 20 000 euron laskutuksella tämä olisi puolet arvonlisäverosta. 24 prosentin arvonlisäverokannalla tämä tarkoittaa 3 200 euroa, kun arvonlisäveroton laskutus on 20 000 euroa.

Arvonlisäverohuojennuksia ei voi saada, ellei ole y-tunnusta.

Kevytyrittäjän veroprosentti

Kevytyrittäjäpalveluissa kevytyrittäjälle suoritettavasta osuudesta pidätetään ennakonpidätys veroprosentin mukaan. Veroprosenttiin on hyvä tehdä muutoksia sitä mukaa, kun tulot muuttuvat.

Jos kevytyrittäjä toimii sivutoimisesti, vuoden tulosta saattaa vaikea arvioida. Tällöin palveluun voi olla viisasta ilmoittaa mahdollisen päätoimen lisäveroprosentti. Näin saatat välttää veromätkyt.

Kevytyrittäjän velvollisuudet

Kevytyrittäjän täytyy huolehtia yrittäjäeläkevakuutusmaksusta (YEL)‍ itse, kun yrityksen tulot ylittävät vuotuisen alarajan 8 063,57 euroa (vuonna 2021). Tämä velvollisuus koskee niin verokortilla toimivia kevytyrittäjiä kuin yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Työtulo tarkoittaa sitä summaa, jonka maksaisit tekemästäsi työstä ulkopuoliselle työntekijälle. Sosiaaliturvasi määräytyy maksamasi yrittäjäeläkevakuutusmaksun mukaan.

Juttua varten on haastateltu OP Kevytyrittäjäpalvelun hankejohtaja Markus Sarjaa sekä Verohallinnon johtavaa veroasiantuntija Olavi Tuomea.

Lue lisää:

Toiminimen perustaminen‍