Yrittäjien luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään heikkoa – Näin voit varautua lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi
Lisää aiheesta
Suomalaiset yrittäjät suhtautuvat eläkejärjestelmään epäileväisemmin kuin palkansaajat. Selvitimme, miten eläkkeeseen voi ja kannattaa varautua lakisääteisen YEL-vakuutuksen lisäksi.
Eläketurvakeskus (ETK) julkisti kesäkuun alussa Eläkebarometrin, jossa avataan suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittämiä käsityksiä. Tutkimuksesta käy ilmi, että yrittäjien luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on heikointa. Yrittäjistä lähes puolet ilmoitti olevansa jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämästä luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään.
OPn myyntijohtaja Pietari Kauste tulkitsee tuloksen olevan tavallaan positiivinen. Ainakin se on osoitus siitä, että yrittäjät ovat muita ryhmiä tietoisempia omasta eläketurvastaan ja miettivät asiaa enemmän kuin tavalliset työntekijät.
– Eiköhän yrittäjien huoli ole sama kuin kaikilla muillakin: riittääkö eläke ja missä vaiheessa eläkkeelle siirtyminen tapahtuu, hän sanoo.
Epäluottamus näkyy myös Suomen Yrittäjien heinäkuussa 2017 teettämän eläketutkimuksen tuloksissa. Niiden mukaan 80 prosenttia yrittäjistä pitää YEL-maksua kohtuuttoman suurena suhteessa saatavaan etuuteen.
– Eläkkeeseen varaudutaan, jotta voidaan taata riittävä toimeentulo työuran jälkeen. TyEL-tasot ovat keskimäärin aika matalat, mutta yrittäjien YEL-tasot vielä matalammat. Ymmärrettävää on, että se huolestuttaa, Kauste toteaa.
Hän neuvookin varautumaan eläkkeeseen muillakin tavoin kuin lakisääteisellä YEL-vakuutuksella.
– Kannattaa varautua kaikilla mahdollisilla keinoilla: lisäeläkevakuutuksella sekä sijoittamalla vaikkapa rahastoihin. Jos ei muualle niin vaikka pankkitilille tai ”tyynyyn”, kunhan säästää.
Kauste tunnistaa myös säästämiseen liittyvät haasteet: esimerkiksi aloittelevalla yrittäjällä rahat ovat usein tiukassa. Pienelläkin summalla pääsee kuitenkin alkuun, ja frekvenssin voi päättää itse sen mukaan, miten yrityksellä on varaa milloinkin.
– Eläkevakuuttaminen – oli kyseessä lakisääteinen tai lisäeläke – ei ole unelmien toteuttamista, vaan perustoimeentulon turvaamista varten. Säästämällä voi varautua yllättäviin kuluihin tai siihen, jos haluaa toteuttaa eläkepäivillä unelmiaan.
Vapaaehtoinen eläkevakuutus lisäturvaksi
Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan kolme neljästä alle 35-vuotiaasta ilmoittaa työtulonsa todellista työpanosta pienempänä. Kaikista yrittäjistä näin tekee yli 60 prosenttia. Yrityksen alkuvaiheessa rahat laitetaan mieluummin yrityksen kehittämiseen, vaikka neljän ensimmäisen vuoden aikana vakuutusmaksuun saa 22 prosentin alennuksen.
Onko siis järkevämpi maksaa pientä YEL-maksua ja säästää ja sijoittaa itse? Pietari Kauste muistuttaa, että YEL:n mukana tulee muutakin kuin eläketurva: sairauspäiväraha ja työttömyysturva sekä myös perheelle turvaa, jos yrittäjä menehtyy.
– Yrittäjän näkökulmasta veroluontoiselta tuntuvat maksut halutaan usein minimoida, ja YEL:iin kuuluva vapaampi työtulon määrittely mahdollistaa sen tässäkin tapauksessa. Raha, jota säästyy YEL:stä kannattaa ehdottomasti sijoittaa esimerkiksi lisäeläkevakuutukseen.
Kauste muistuttaa, että yrityksen ottamien lisäeläkkeiden eläkevakuutusmaksut ovat maksuvuonna yritykselle vähennyskelpoisia eriä. Yrityksen ottamien yksilöllisten lisäeläkkeiden vakuutusmaksuja ei lueta vakuutetun palkaksi silloin, kun ne eivät ylitä 8500 euroa vuodessa ja vakuutus täyttää kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön vaatimukset.
Yritys, joka työllistää, voi ottaa myös ryhmäeläkevakuutuksen, jolla on mahdollista madaltaa eläkeikää. Yksilöllisellä eläkevakuutuksella madaltaminen ei onnistu. Vapaaehtoisten vakuutusten maksuissa on myös mahdollisuus joustaa, jos jonain vuonna ei olekaan varaa maksaa niitä. Eläke kuitenkin kertyy aina maksettujen maksujen perusteella.
Yrityksen myymisen varaan ei kannata laskea
Osa yrittäjistä saattaa ajatella turvaavansa eläkepäivänsä myymällä yrityksen ennen eläkkeelle siirtymistä. Pelkästään tämän kortin varaan Kauste ei kuitenkaan suosittele eläkettä jättämään.
– Jos on olemassa sukupolvenvaihdossuunnitelma tai ostaja muuten tiedossa, tämä voi olla ihan hyvä ajattelutapa. Mutta jos suunnitelmaa ei ole, on mahdollista, ettei yritykselle löydy ostajaa tai ei saada toivottua hintaa eikä yrittäjä pääsekään suunnittelemansa mukaisesti eläkkeelle.
Tästäkin syystä Kauste kehottaa kerryttämään säästöjä aina kun se on mahdollista. Miten eläkesäästöt sitten kannattaa sijoittaa?
– Mitä nuorempi ihminen, sitä pitempi voi olla sijoittamisen aikajänne. Tällöin voi painottaa sijoituksissaan enemmän osakkeita ja mennä kevyemmällä korkopainolla. Yrittäjän kanssa tehdään sijoittajaprofiili, jonka mukaan lähdetään sijoittamaan.
Kauste muistuttaa, että omasta pankista kannattaa hakea apua sijoittamiseen.
– Yksi säästämisen ja sijoittamisen kompastuskivi on, että sen ajatellaan olevan hankalaa. Itse ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea, vaan sijoitusasiantuntijat ja yrityspuolen asiantuntijat osaavat auttaa. He osaavat kertoa, mihin kannattaa sijoittaa. Erilaisille riskinottajille mitoitetut rahastot ovat yrittäjälle yksinkertaisia, selkeitä ja helppoja sijoitusmuoto.