Asuntojen hinnat reippaassa nousussa – korona patosi kysyntää vain hetkeksi
Lisää aiheesta
Asuntokauppa on käynyt alkuvuonna vilkkaana. Asuntojen hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia, isoissa kaupungeissa vielä enemmän.
Viime vuonna asuntojen hinnannousu jäi kevään koronapysähdyksestä johtuen 1,5 prosenttiin. OP:n ekonomistit ovat nostaneet ennustettaan kuluvan vuoden hintakehityksestä.
– Arvioimme vanhojen osakeasuntojen hintojen nousevan tänä vuonna isommissa kasvukeskuksissa 3–3,5 prosenttia. Ensi vuonna hintojen nousu jäänee 2,5–3 prosenttiin, OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén arvioi.
Kuluttajien asunnonostoaikeet on nyt korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella.
– Harva uskoi vuosi sitten, että koronapandemian moukaroidessa talouksia asuntojen hintojen nousu vain kiihtyisi. Syinä asuntomarkkinoiden kehitykselle ovat muun muassa muusta kulutuksesta säästynyt raha, elvyttävä talouspolitiikka ja sijoitusmarkkinoiden tilanne.
– Ihmisten asumisvalinnat näyttävät koronapandemian aikana muuttuneen. Tilaa halutaan enemmän erityisesti työhuoneiden muodossa. Kaupungistumiskehitystä korona ei kuitenkaan muuta pysyvästi. Kaupunkien vetovoima säilyy vahvana, Widgrén näkee.
Kaupunkien vetovoimasta kertoo muun muassa se, että viime vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,6 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti 5,4 prosenttia.
Omakotitalojen hinnat ovat nousseet koko maassa koronapandemian alkamisen jälkeen. Omakotitalojen hinnat ovat nyt lähes kymmenen prosenttia korkeammat kuin reilu vuosi sitten. Lisätilan ja väljän asumisympäristön tarve näkyy selvimmin juuri omakotitalojen kysynnässä.
Asuntojen hintojen nousu Suomessa on ollut kuitenkin maltillista verrattuna muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi Ruotsissa asunnot kallistuivat viime vuonna 5,8 prosenttia ja Saksassa peräti 7,8 prosenttia.
Uusi aluejako käyttöön
Asuntojen hintojen kehitys jatkaa alueellista eriytymistään. OP:n ekonomistit ottivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön uuden, historialliseen hintakehitykseen pohjautuvan aluejaottelun, jonka avulla eri alueiden hintakehitystä on helpompi seurata.
– Yleensä asuntojen hintoja luokitellaan niin, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hintakehitys esitetään erikseen. Haluamme tarjota asunnonomistajille, -ostajille ja -myyjille tarkemman kuvan eri kokoisten kaupunkien hintakehityksestä, Widgrén perustelee uutta mittaria.
Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan OP jakaa kaupungit hintakehityksen perusteella kolmeen luokkaan: nouseviin, vakaisiin ja laskeviin asuntomarkkinoihin. Luokittelun taustalla on vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys vuodesta 1988. Samoissa luokissa ovat nyt kaupungit, joissa asuntojen hinnat ovat kehittyneet 30 vuoden aikana samalla tavalla.
Nousevien alueiden luokkaan kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Turku ja Tampere. Tässä luokassa asuntojen hinnat ovat nousseet liki yhtäjaksoisesti koko tarkastelujakson ajan.
Vakaita alueita ovat monet keskisuuret kaupungit, kuten Oulu ja Vaasa. Vakaiden kaupunkien joukkoon kuuluu hieman yllättäen myös Vantaa. Vakaan hintakehityksen luokkaan kuuluvilla alueilla vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet samoina tai laskeneet maltillisesti.
Kolmannessa luokassa olevien kaupunkien, kuten Hämeenlinnan, Kotkan ja Kuopion, asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet melko nopeasti.
Kiinnostus asuntosijoittamiseen jatkuu
Vaikka vuokra-asuntojen kysyntä notkahti yliopistokaupungeissa tilapäisesti etäopintojen vuoksi, uskovat sijoittajat vuokra-asuntojen hyvään kysyntään.
– Kaupungistumisen jatkuminen ja vuokra-asuntojen hyvä kysyntä kannustavat pienehköjen sijoitusasuntojen hankintaan. Asunnot kuuluvat varmasti jatkossakin usean sijoittajan portfolioon, Widgrén sanoo.
Kiinnostusta vuokra-asuntoihin ei ole hillinnyt sekään, että pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen nousu on ollut vuokrien nousua nopeampaa. Muualla maassa vuokrien nousu peittoaa edelleen asuntojen hintojen nousun.
Vuotuinen inflaatio nousi huhtikuussa pitkästä aikaa yli kahden prosentin. OP:ssa tämä kehitys nähdään tilapäisenä eikä sen uskota vaikuttavan asuntomarkkinoihin eikä lainojen korkoihin. OP ennustaa kuluvan vuoden inflaatioksi 1,5 prosenttia. Ensi vuonna inflaation odotetaan jäävän 1,2 prosenttiin.