Avara. Se on sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen, kun astuu sisään valkeakoskelaisen Mia Salmisen perheen taloon. Eteisestä avautuu näköala tupakeittiöön ja olohuoneeseen, jonka huonekorkeus on lähes neljä metriä. Tilan tuntua lisää suurista ikkunoista avautuva näköala terassille ja pihalle.

– Valo ja ilma saavat talon tuntumaan paljon suuremmalta kuin se on. Kerrostalossa asuvat ystävämme ovat sanoneet, että kotimme tuntuu isommalta kuin heidän asuntonsa, vaikka siinä on yhtä paljon neliöitä, Salminen sanoo.

Neliöitä talossa on tarkalleen ottaen 79, kerrostalokolmion verran.

Vain järvi puuttuu

Omakotitalo ei ollut listalla, kun Salminen alkoi etsiä perheelleen uutta kotia pari vuotta sitten.

– Luulin, että omakotitalot ovat meidän perheemme ulottumattomissa, koska ne ovat niin suuria ja kalliita. Olin aivan ihmeissäni, kun kuulin Valkeakoskelle tulevasta pientalonäyttelystä. En tiennyt, että omakotitalo voi olla näin pieni, Salminen sanoo.

Nyt Salminen asuu miehensä ja 12-vuotiaan tyttärensä kanssa 79 neliön talossa. Kun laskee mukaan autokatoksen ja varaston, pohjapinta-ala on 90 neliötä.

Talo on poikkeuksellisen pieni, sillä vuonna 2016 keskimääräinen suomalainen omakotitaloeläjä asui 148-neliöisessä talossa, kertoo pientalorakentamisen markkinatutkimusyritys Rakennustutkimus RTS Oy:n markkinakatsaus‍.

Salmisen perheelle pieni koti ei ollut ainoastaan kustannuskysymys.

– En haluaisi yhtään enempää siivottavia neliöitä enkä lisää varastotilaa, jonne hamstrata tavaraa. Tässä talossa on kaikki, mitä tarvitsemme. Talo ei ole myöskään liian iso kahdelle siinä vaiheessa, kun tytär muuttaa kotoa pois, Salminen sanoo.

Kahdesta erillisestä asunnosta yhteiseen kotiin muuttanut uusioperhe joutui karsimaan isolla kädellä tavaraa ennen muuttoa. Muun muassa Salmisen vanhat lukiokirjat ja tyttären vanhat vaatteet ja lelut saivat lähteä. Mistään elintärkeästä ei kuitenkaan tarvinnut luopua.

Oikeastaan perhe sai vieläpä enemmän kuin oli uutta kotia etsiessään toivonut. Plussaa ovat esimerkiksi oma piha, sauna, takka ja kodinhoitohuone.

– Enemmän tässä toteutui haaveita kuin tingittiin niistä. Enää puuttuu vain järvenranta, Salminen sanoo ja nauraa.

Asumisen trendi: kohti pienempää

Suomessa rakennetaan yhä pienempiä omakotitaloja. Uusien omakotitalojen keskimääräinen koko kasvoi monen vuosikymmenen ajan, mutta vuoden 2010 tienoilla tapahtui käänne kohti vähäisempiä neliöitä.

– Vuonna 2010 rakennettiin 130–140 neliön omakotitaloja, mutta tänä päivänä kokoluokka on lähempänä 110–120 neliötä, sanoo talovalmistaja Jukkatalojen aluepäällikkö Tuomas Lahti.

Lahden mukaan syy omakotitalojen neliömäärän pienentymiseen on asumiskustannusten nousu.

– Ihmiset eivät enää rakenna taloja itse yhtä paljon kuin ennen, vaan ne teetetään. Se nostaa hintaa. Samalla pankkien lainaehdot ovat kiristyneet, ja budjetit ovat rajallisia. On pakko tehostaa tilankäyttöä, Lahti sanoo.

​

Minitalo on kuin yksiö tai kaksio

Viime aikoina on alettu puhua minitalobuumista. Minitalolla ei ole virallista määritettä, mutta yleensä sillä tarkoitetaan yksiön, kaksion tai pienen kolmion kokoista taloa.

Jukkatalot lanseerasi vuonna 2015 Seinäjoen asuntomessuilla 33-neliöisen Mesitalon. Myös moni muu perinteinen talovalmistaja on tuonut valikoimiinsa 30–50 neliön kokoisia talopaketteja.

Lahden mukaan minitaloja kysytään paljon, mutta todellisuudessa niitä ei rakenneta vielä suuria määriä.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita pienistä, 30–40 neliön taloista, mutta suurin osa rakennettavista taloista on 70-neliöisiä tai suurempia.

Syy tähän on Lahden mukaan siinä, että 40- ja 70-neliöisen talon hintaero on pieni.

– Talon hinta ei laske samassa suhteessa neliöiden kanssa. Kalleimmat neliöt, eli keittiö ja kylpyhuone, maksavat minitalossa yhtä paljon kuin isommassakin. Parikymmentä lisäneliötä tuovat taloon asumismukavuutta, mutta eivät hirveästi nosta kokonaisbudjettia.

Eniten minitaloja rakennuttavat tällä hetkellä suuret ikäluokat.

– Kun lapset ovat muuttaneet pois ja oma liikkumiskyky huononee, halutaan vaihtaa se 160-neliöinen omakotitalo pienempään ja yksikerroksiseen.

Jonkin verran minitaloja menee myös ensiasunnonostajille ja loma-asuntokäyttöön.

Lahti uskoo, että pienille omakotitaloille riittää kysyntää tulevaisuudessakin, mutta talojen keskikoko ei tule nykyisestä enää paljoa putoamaan.

Vain yksi virhehankinta

Salmisen kahden makuuhuoneen talossa on kiinnitetty erityistä huomiota tilankäyttöön. Keittiö ja olohuone kattavat puolet talon neliöistä.

– Halusimme käyttää suurimman osan neliöistä yhteiseen oleskelutilaan, koska vietämme siellä eniten aikaa. Makuuhuoneet saivat jäädä vähemmälle.

Tytär Emmi sai käyttöönsä talon isomman makuuhuoneen, jotta yökylään tulevat kaverit mahtuvat majoittumaan samassa huoneessa. Tarpeen tullen Emmin huoneessa yöpyvät myös muut vieraat.

– On kiva antaa vieraille oma rauha ja mahdollisuus mennä nukkumaan silloin, kun itse haluavat. Kun appivanhemmat olivat kylässä, Emmi antoi oman huoneensa heille ja nukkui itse olohuoneessa, Mia Salminen sanoo.

Säilytysratkaisuissa on hyödynnetty huonekorkeutta. Sekä eteisessä että keittiössä on yli kaksi metriä korkeat kaapistot. Eteisen kaappi saisi tosin olla vieläkin isompi.

– Eteisen kaappi oli meidän ainoa virhehankintamme. Kesällä päällysvaatteet mahtuvat sinne hyvin, mutta toppavaatekaudella tekee tiukkaa. Kaappi menee jossain vaiheessa vaihtoon.

Pienen talon rakennuttamista harkitseville Salminen antaa yhden vinkin: kannattaa käydä tutustumassa minikokoiseen taloon etukäteen. Esimerkiksi pieniä taloja esittelevät talonäyttelyt ja messut ovat hyviä kohteita.

– Menin itse katsomaan pientalonäyttelyn muita kohteita vasta kun meidän talo oli jo valmis. Taloissa oli ihan mielettömän hienoja rakentamisratkaisuja, jotka eivät tulleet meille rakennusvaiheessa mieleen. Esimerkiksi osassa taloista oli tekninen tila tuotu asunnon sisälle hienosti liukuovien taakse. Meillä sinne kuljetaan ulkokautta.

Lue myös: Millaisesta kodista suomalaiset haaveilevat?

Tervetuloa tutustumaan uuteen OP Kotiin‍! Kokoamme yhteen OP-Kiinteistökeskuksen kohteet ja palvelut, ajankohtaiset asumisen vinkit sekä arjen palveluntarjoajat.