Taloyhtiö vastaa jatkossa palovaroittimista – nämä asiat uudesta laista on hyvä tietää
Lisää aiheesta
Vastuu asuntojen palovaroittimista siirtyy asukkailta rakennuksen omistajalle vuoden 2026 alusta, mutta jo nyt taloyhtiössä kannattaa aloittaa tilanteen kartoitus ja suunnittelu.
Palovaroittimien hankinnasta ja kunnosta huolehtiminen on tähän asti ollut asukkaan vastuulla rivi- ja kerrostaloasunnoissa, mutta pelastuslain muutos siirtää vastuun kiinteistön omistajalle eli käytännössä taloyhtiön isännöitsijälle ja hallitukselle.
Uusi laki koskee myös omakotitaloja, mutta niiden omistajat ovat tähänkin asti kantaneet itse vastuun omistamansa asunnon palovaroittimista.
Lakimuutos tarvittiin, koska havaittiin, että noin joka viidennestä asunnosta puuttuu valovaroitin kokonaan ja vain noin puolessa tulipaloon joutuneista asunnoista palovaroitin on toiminut.
Lakimuutos siirtää vastuun rakennuksen omistajalle, koska omistajalla on todennäköisesti suurin taloudellinen intressi huolehtia paloturvallisuudesta, vaikka toki turvallisuus on kaikkien asia.
– Tulipalo yhdessä asunnossa tarkoittaa yleensä tuhoja myös muissa asunnoissa ja jopa koko talossa, toteaa vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).
Asukkaat eivät enää vaihda edes paristoa itse
Vuoden alusta voimaan tuleen lakimuutoksen siirtymäaika kestää vuoden 2025 loppuun asti.
– Taloyhtiössä on nyt edessä paljon puuhaa, jotta palovaroittimet saadaan ajan tasalle siirtymäajan puitteissa, Leino huomauttaa.
Viimeistään vuoden 2026 alusta Suomen jokaisessa asunnossa pitäisi olla palovaroitin, jonka toimintakyvystä ja paristojen vaihdosta vastaa taloyhtiö. Asukkaan ainoaksi tehtäväksi jää ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja myös testata laitetta annettujen ohjeiden mukaan.
– Taloyhtiön kannattaa palovaroittimia hankittaessa tarkistaa, että laitteen toimintaa ei tarvitse testata viikoittain – eihän kukaan jaksa sellaista tehdä. On otettava huomioon ikääntyvä kansamme, Leino mainitsee.
Myös paristojen valinnassa voi olla hyvä suosia pitkäikäisyyttä, ettei huoltoyhtiön tarvitse käydä vaihtamassa niitä jatkuvasti vaan sopivan harvoin, joskin säännöllisen aikataulun mukaan.
– Palovaroittimen hiipumisesta johtuvat hälytykset voidaan välttää, kun paristojen vaihtoväli suunnitellaan sopivaksi. Taloyhtiölle koituu ihan turhan pitkä penni, jos vaikkapa joulunpyhinä pitää kutsua huoltoyhtiö vaihtamaan paristot, Leino painottaa.
Suunnittelu käyntiin saman tien
Aivan ensimmäisenä taloyhtiön kannattaa selvittää, onko asunnoissa käypiä palovaroittimia vai hankitaanko kaikkiin asuntoihin uudet mallit.
– On aivan sallittua käyttää vanhoja hälyttimiä, mutta niiden toimintakunnosta pitää varmistua ja sitten kirjata ylös paristojen vaihtoaikataulu ja muut huoltotarpeet, Leino listaa.
Etenkin suurissa taloyhtiöissä voi olla järkevintä yhtenäistää taloyhtiön palovaroitinkanta, jolloin huollot ja paristojen vaihdot tehdään samaan aikaan koordinoidusti ja vältetään turhat hälytykset.
– Seuraavaksi päätetään, mitkä laitteet hankitaan, miten niitä ylläpidetään ja miten asukkaille tiedotetaan toimintatavoista, Leino vinkkaa. Hän suosittelee tekemään asukkaille mahdollisimman selkeät yksiselitteiset erilliset toimintaohjeet.
Laki vaatii yhden palovaroittimen 60 neliömetrin alueelle ja jokaiseen asuinkerrokseen, mutta se on vasta minimitaso. Hyvä paloturvallisuus vaatii useamman varoittimen, kuten yhden kaikkiin makuutiloihin, eteiseen ulosmenoreiteille ja jopa olohuoneeseen.
Vastuu siirtyy uuden lain myötä, mutta asukkaan ei kannata kuitenkaan jättää turvallisuuttaan pelkästään taloyhtiön velvollisuuden varaan. Vakuutusten suojeluohjeissa sanotaan edelleen, että asunnossa on oltava viranomaismääräysten mukainen toimintakuntoinen palovaroitin tai -varoittimet, ja asukkaan on syytä olla valppaana asian suhteen.
Lue lisää:
Ethän avaa itse hajulukkoa? Voi aiheuttaa kalliin vesivahingon
7 vinkkiä, millä pidät kodinkoneet kunnossa ja säästät rahaa