Taloyhtiön korjaushankkeet tuovat mukanaan myös rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Rahoitusvaihtoehtoja on monia, esimerkiksi pankin rahoitustuotteet.

Taloyhtiö on pankin silmissä yritys. Siksi taloyhtiön talouden tilaa arvioidaan kokonaisuutena samaan tapaan kuin yrityksen taloutta.

OP Uusimaan pankinjohtaja Janne Koivuniemi painottaa suunnitelmallisuuden merkitystä taloyhtiön päätöksenteossa ja hallinnon työskentelyssä.

– Taloyhtiötä tulisi hoitaa ammattimaisesti, jolloin myös rahoituksen saaminen helpottuu. Taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma kertoo usein myös siitä, että myös taloutta pyöritetään suunnitelmallisesti ja laadukkaasti.

Koivuniemen mukaan ammattitaitoisen isännöitsijän ja osaavan hallituksen välinen yhteistyö on avain laadukkaaseen lopputulokseen.

Suunnitelmat tasapainoisen talouden tukena

Taloyhtiön hakiessa rahoitusta pankki tarkastelee sen taloutta usealta kantilta. Tilinpäätösmateriaalin, kuluvan ja edellisen vuoden talousarvion ja isännöitsijätodistuksen lisäksi pankkia kiinnostaa muun muassa kunnossapitosuunnitelma ja tehdyt remontit.

– Ajallaan tehdyt korjaukset ovat merkki suunnitelmallisesta toiminnasta, ja maltillinen korjausvelka kielii siitä, että taloyhtiön talous on hallinnassa todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

Kunnossapitosuunnitelman ja korjaushankkeiden lisäksi on syytä dokumentoida muut oleelliset tiedot, joita voivat olla esimerkiksi tieto tarvittaessa myytävissä olevista rakennusoikeudesta tai muusta omaisuudesta sekä suunnitelmat taloyhtiön tilojen ja osakkaille tarjottavien palveluiden kehittämisestä.

OP Uusimaan pankinjohtaja Janne Koivuniemi kannustaa taloyhtiötä suunnitelmallisuuteen ja hyödyntämään eri alojen asiantuntijoita päätöksenteossa.

Huolella laaditut suunnitelmat antavat näkymiä tulevaisuuteen ja auttavat kunnossapitoon liittyvien kustannusten jakautumista pitkälle aikavälille. Suunnitelmallisuus tarkoittaa myös vaihtoehtojen vertailua hanketasolla ja eri asiantuntijoiden hyödyntämistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

– Taloyhtiön talouden ollessa tasapainossa, osakekohtainen vastike on helpommin ennustettavissa ja hallittavissa. Nämä asiat vaikuttavat myös osakkaiden omaisuuden arvoon. Hyvin pidetyn taloyhtiön osakkeen arvo kehittyy, Koivuniemi sanoo.

Vastuullista päätöksentekoa

Taloyhtiön hallinto vastaa asunto-osakeyhtiötä koskevista päätöksistä. Hallinnon vastuulla on huolehtia taloyhtiön kunnosta ja taloudesta ja tarvittaessa reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

– Taloyhtiön tasapainoinen talous edellyttää sitä, että vastikkeet ovat ajan tasalla suhteessa todellisiin kuluihin. On vastuullista korottaa vastikkeita silloin, kun taloyhtiön talous sitä vaatii.

Ylipitkät laina-ajat tai hallitsemattomat korkokulut kertovat siitä, että taloyhtiön talous ei ole hallinnassa. Toisaalta velaton taloyhtiö voi olla merkki tekemättä jätetyistä remonteista.

– Korkosuojan ottaminen ei ole vieläkään myöhäistä. Korkosuoja on eräänlainen vakuutustuote, se takaa, että rahoituksen kulut eivät nouse tietyn tason yli, Koivuniemi muistuttaa.

Ympäristöasiat mukaan hankesuunnitteluun

Peruskorjauksia tai muita hankkeita suunniteltaessa on hyvä muistaa, että ympäristöystävällisiä hankkeita voi rahoittaa vihreällä lainalla, joka on tavallista lainaa edullisempaa. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat remontointi- tai peruskorjaukset tai vaikkapa sähköautojen latauspisteet. Vihreän lainan myöntämiseen liittyy tietyt kriteerit, joiden perustella lainapäätöksiä tehdään.

– Jos taloyhtiölle on myönnetty vihreä laina, se on samalla tietynlainen osoitus hyvin hoidetusta taloyhtiöstä, Koivuniemi sanoo.

Rahoitettavuuden arvioinnissa katsotaan eduksi, että:

  • Taloyhtiön dokumentointi on hoidettu laadukkaasti.
  • Taloyhtiöllä ei ole merkittävää korjausvelkaa.
  • Rahoitusaste on maltillinen ja lainan korkoriski on hallinnassa.
  • Taloyhtiöllä ei ole negatiivista, kumulatiivista hoitokatetta.
  • Taloyhtiöllä ei ole maksuhäiriöitä.
  • Osakkailla ei ole vastikerästejä.

Rahoituspäätökseen vaikuttavat myös:

  • Taloyhtiön sijainti ja alueen kehitysnäkymät
  • Taloyhtiön koko
  • Liiketilojen määrä
  • Miten taloyhtiön osakkeiden omistus on hajautettu
  • Onko taloyhtiön tontti oma vai vuokratontti