Asuntokaupassa painivat usein järki ja tunteet, mutta samassa tilanteessa ovat monesti myös myyjät. Vielä enemmän tunteet ovat mukana silloin, kun myytävänä on omilta vanhemmilta peritty lapsuuden ja nuoruuden kotitalo.

Lisämausteena ovat perikunnan joskus hyvinkin erilaiset näkemykset siitä, mitä vuosien mittaan jo rapistumaan päässeelle kiinteistölle kannattaisi tehdä. Yksi olisi valmis myymään sen suoralta kädeltä, toinen miettii myyntiremonttia ja paremman hintaa. Kolmas puolestaan pohtii, pitäisikö vanha kotitalo ostaa muilta sisaruksilta kokonaan omaksi.

Pahimmillaan jäädään vuosiksi pattitilanteeseen, jossa kipeästi remonttia kaipaava talo seisoo tyhjillään, rapistuu lisää ja menettää samalla loputkin myyntiarvostaan.

Kuntotarkastus on ensimmäinen askel

Kyseiset tilanteet ovat tulleet tutuiksi myös Keski-Suomen OP-kiinteistökeskuksen myyntipäällikkö Jorma Nummiselle. Hänen ensimmäinen neuvonsa onkin se, että perilliset istuvat ennen ensimmäistäkään päätöstä yhteisen pöydän ääreen ja kertovat rehellisesti omat ajatuksensa.

− Neuvonpidon pohjaksi kannattaa teettää talon kuntotarkastus. Siitä kyllä selviää, mitä loppujen lopuksi on peritty ja mitä ollaan mahdollisesti ostamassa tai myymässä, Numminen toteaa.

Ulkopuolisen asiantuntijan tekemässä kuntotarkastuksessa kiinteistö käydään läpi perustuksista katonharjalle lvi- ja sähkötekniikkaa myöten. Se koko on kaupan lähtökohta myös silloin, jos talo päätetään myydä perikunnan ulkopuolelle. Samalla se määrittää armotta kiinteistön realistisen arvon ja remonttitarpeen.

Esimerkiksi salaojajärjestelmän uusiminen on helposti 10 000 – 20 000 euron kustannus, joka ei välttämättä edes näy talon julkisivussa tai asumismukavuudessa.

− Jos korjauslistalta löytyy vielä tämän lisäksi kattoremonttia, sähkötöitä sekä vesi- ja viemärijärjestelmiä, niin kiinteistön arvo alkaa lähestyä pelkän tontin hintaa. Tämä on monelle todella ikävä yllätys, Numminen kertoo.

Purkutalo on potentiaalinen vaihtoehto

Mittava remonttitarve voi vaikeuttaa myös potentiaalisten ostajien lainansaantia, sillä pankki pohtii aina myös talon arvoon perustuvien vakuuksien riittävyyttä.

Joskus joudutaankin miettimään vaihtoehtoa, jossa kiinteistö myydään remontoinnin sijaan purettavaksi. Tällöin myyjä vapautuu virhevastuista, vaikka ostaja päättäisikin tarttua korjaustöihin.

− Tämä tietysti on huomioitava kauppahinnassa alaspäin. Esimerkiksi 60-70 -lukujen vaihteessa rakennetun yksikerroksisen omakotitalon purkukustannukset ovat jätemaksuineen helposti kymppitonneja, kokenut kiinteistöammattilainen toteaa.

Oma remontti on riski

Entäpä sitten remontointi ja myynti sen jälkeen selvästi parempaan hintaan?

Remontissa pitää varautua aina odottamattomiin yllätyksiin. Jos mittavan peruskorjauksen tekee pelkästään myyntiä varten, herää ostajalle helposti epäilys sen laadusta.

Vastuu mahdollisista virheistä ja laiminlyönneistä on myyjällä vielä viisi vuotta kaupanteon jälkeen.

− Jos tällaiseen urakkaan lähtee, niin sitten talossa pitäisi asua itse vähintään 2-3 vuotta. Mikäli kiinteistö sijaitsee taajaman ulkopuolella, on myyntivoiton saaminen vielä vaikeampaa. Tämä näkyy selvästi tilastoista, Numminen ynnäilee.

Samalla hän muistuttaa, että aika on omakotitalon kaupassa hankala vastustaja. Jos kohde ei herätä ensimmäisten viikkojen aikana minkäänlaista värinää ostajakunnassa, on hinnoittelu pielessä. OPKK:n kaltainen asunto- ja kiinteistökaupan asiantuntija kannattaa ottaa avuksi viimeistään tässä vaiheessa.

− Kokemus on osoittanut, että kaupanteon venyessä putoaa myös myyntihinta.