Asunnon ostotarjous on sitova

Asunnon ostotarjous jätetään sitovana, vaikka onkin yleistä, että siitä hintaneuvottelu vasta alkaa. OP Kodin kiinteistönvälittäjä Saija Miettinen kertoo 9 asiaa, jotka asuntokauppojen tarjousvaiheesta kannattaa tietää:

Asuntotarjouksen voimassaoloaika

Kun asunto löytyy ja aletaan tehdä tarjousta, yleensä välittäjä täyttää yhdessä ostajan kanssa ostotarjouskaavakkeen. Siinä kysytään muun muassa tarjouksen summaa, asunnon toivottua vapautumisajankohtaa ja tarjouksen mahdollisia ehtoja.

Tärkeää on täyttää lomakkeeseen, kauanko myyjällä on aikaa päättää, hyväksyykö hän tarjousta vai ei. Hyvän välitystavan mukaan tarjouksen voimassaoloajan on oltava vähintään kaksi vuorokautta.

Asuntotarjous ja hintahaitari

Sanotaan, että hintapyynnöissä olisi yleensä 5–10 prosenttia tinkimisvaraa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä nykypäivänä pidä paikkansa, sillä asuntoja hinnoitellaan yhä useammin tarkasti asunnon arvon mukaan.

Ehdollinen tarjous

Yleistä on, että tarjoukseen kirjoitetaan jokin ehto, jonka toteutuessa kaupat toteutuvat. Jos ehto ei toteudu, tarjous raukeaa.

Erittäin tavallisia kaupan ehtoja ovat lainan saantiehto ja oman asunnon myyntiehto. Myös asunnon kuntoon liittyviä ehtoja voi olla – esimerkiksi kosteusmittausehto on yleinen.

Jos tarjoukset ovat muuten tismalleen samanlaisia mutta toinen on ehdollinen, myyjän kannalta on helpompaa ja turvallisempaa hyväksyä suora tarjous. Ei kuitenkaan kannata epäröidä laittaa tarjoukseen ehtoa, jos siihen on aihetta.

Tarjouksen sitovuus

Kun asuntotarjous on kirjoitettu valmiiksi, ostaja allekirjoittaa sen – nykyään usein sähköisesti – ja välittäjä lähettää sen myyjälle. Allekirjoituksen jälkeen tarjous on sitova.

Tarjouksen tekijä joutuu maksamaan neljä prosenttia kauppahinnasta, jos haluaakin perua kaupat. Tätä kutsutaan vakiokorvaukseksi. Sääntö koskee siis asunto-osakkeen ja niin sanotun vuokraoikeuden kauppaa.

Jos myyjä hyväksyy tarjouksen allekirjoituksellaan, tämän jälkeen tarjous sitoo myös myyjää. Kun myyjä on hyväksynyt tarjouksen, hän ei voi enää perua kauppoja ennen kaupantekoa, paitsi jos hän maksaa vakiokorvauksen eli neljän prosentin maksun.

Vastatarjous

Myyjä ei välttämättä hyväksy tarjousta sellaisenaan, vaan hän voi tehdä vastatarjouksen. Yleensä vastatarjous on hieman korkeampi kuin alkuperäinen tarjous. Vastatarjous voi koskea hintaa, mutta myös muita sopimusehtoja, sillä myyjäkin voi lisätä tarjoukseen ehtoja.

Jos myyjä tekee vastatarjouksen, alkuperäinen tarjous ei enää sido ostajaa. Jos ostaja hylkää vastatarjouksen, niin kauppaa ei synny. Mikäli ostaja hyväksyy myyjän tekemän vastatarjouksen, niin kumpikaan kaupan osapuolista ei voi enää perääntyä kaupoista ilman, että maksaa vakiokorvauksen.

Asuntotarjous näytössä

Oletko aina miettinyt, miten jotkut pystyvät tekemään tarjouksen jo asuntonäytössä? Miten sitä voi olla niin varma asunnosta, jonka vasta näki ensi kertaa?

Joskus asunto vain on niin hyvä ja suositulta alueelta, että on hyvin todennäköistä, että se menee nopeasti kaupaksi. Kannattaa valmistautua asuntonäyttöön huolellisesti ja lähteä sinne sillä asenteella, että tänään tehdään tarjous, jos tuntuu, että asunto on ”juuri se oikea”. 

Pyydä välittäjältä asunnon esite jo etukäteen ja käy se huolellisesti läpi. Voit tehdä tarkentavia kysymyksiä välittäjälle. Tutustu alueeseen.

Näytössä on mahdollista tutustua asiakirjoihin, kuten isännöitsijätodistukseen, ennen tarjouksen tekoa. Jos olet itse epävarma asuntoasioista, ota mukaasi joku, joka tietää.

Usea yhtäaikainen asuntotarjous

Koska tarjoukset ovat sitovia, niitä ei luonnollisestikaan kannata tehdä kuin yhteen kohteeseen kerrallaan. Muuten voit joutua jumiin kahteen tarjoukseen.

Tieto asuntotarjouksesta muille ostajille

Välittäjältä voi kysyä, onko asunnosta jo tehty tarjouksia ja minkä hintaisia. Hyvä välitystapa sanoo, että välittäjä voi oman harkintansa mukaan ne kertoa.

Usein välittäjä kuitenkin haluaa olla tasapuolinen kaikkia tarjouksentekijöitä kohtaan eikä kerro aikaisempien tarjousten summaa.

Kirjallinen sopiminen

Hintatunnustelua voidaan tehdä suullisesti, mutta virallinen tarjousmenettely hoidetaan aina kirjallisesti.

Asiantuntija: OP Koti Itä-Suomen Kiinteistönvälittäjä LKV Saija Miettinen