Avoin innovaatio muuttaa finanssialaa
Lisää aiheesta
Ideoita ja teknologioita etsitään oman yrityksen ulkopuolelta, ja uusia palveluja kehitetään yhteisissä hankkeissa. Kun pohjoismaisten pankkien yhteinen P27-hanke valmistuu, maksut kulkevat maiden rajojen yli yhtä nopeasti kuin nyt Suomessa.
Avoimeen innovaatioon perustuva digitaalisten palvelujen kehitystyö on kasvavan mielenkiinnon kohteena myös finanssialalla.
– Avoimeen innovaatioon liittyneet ongelmat ovat katoamassa, ja toisaalta sen edut tulevat koko ajan suuremmiksi, tiivistää Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Henri Schildt.
Tärkeimpiä avointa innovaatiota edistäviä teknologioita ovat olleet standardoidut rajapinnat. Yritysten välinen yhteistyö on helpottunut, koska dataa pystytään jakamaan tehokkaasti.
– Aikaisemmin yritysten yhteisten kehityshankkeiden monitorointi ja hallinnointi on ollut hyvin raskasta. Digimaailmassa data voidaan jakaa kaikkien kesken, ja erilaisten firmojen prosesseja ja osaamista voidaan tuoda yhteen ilman että firmojen pitää muuttaa omaa toimintaansa, Schildt sanoo.
Nopeaa ja monimuotoista kehitystä
Kun useamman organisaation kyvykkyydet yhdistetään, kehitystyö nopeutuu. Monimutkaisiakin ratkaisuja saadaan valmiiksi entistä pienemmillä kokonaisinvestoinneilla.
Palvelukehityksen työtavat ovat tulleet entistä monimuotoisemmiksi.
– Aiemmin ajateltiin, että meillä on putki, jossa ideat luodaan, kehitetään ja kaupallistetaan. Sitten ymmärrettiin, että nämä vaiheet voi erottaa toisistaan. Voimme kehittää muilta saatuja ideoita, ja toisaalta antaa omat ideamme muiden kehitettäväksi. Voimme kaupallistaa muiden luomia palveluja, tai voimme lisensoida omat palvelumme muille.
Avointa innovaatiota on ajanut eteenpäin myös digitalouden tavaton muutosnopeus.
– Oma tieto ja osaaminen ovat olleet arvokkaita kilpailuetuja. Nyt maailma muuttuu niin nopeasti, että kyky reagoida asiakastarpeisiin ja tuoda markkinoille nopeasti uusia ratkaisuja on tärkeämpää kuin huippuunsa hiottu oma osaaminen, Schildt tiivistää.
OP Yrityspankin rahavirroista ja käyttöpääomasta vastaava johtaja Jari Jaulimo on huomannut, että kaikenkokoiset yritykset ovat jo alkaneet arvostaa tiedon jakamisen kulttuuria aiempaa enemmän.
– Vanhassa maailmassa ajateltiin, että tieto on valtaa, ja se täytyy pitää itsellä. Nyt valtaa on se, että pystyy jakamaan tietoa, sillä jakamalla tietoa ja kokemuksia niitä saa myös itse. Se taas kiihdyttää kehitystä.
Kehitystä yhdessä asiakkaan kanssa
Yhteisen kehitystyön ohjaamiseen on jo useita eri tapoja.
– Kehitystyössä voi käyttää erillisiä integraattoreita tai konsultteja. Tarjolla on myös erilaisia alustaratkaisuja, joissa kumppaneita otetaan mukaan avoimelta markkinapaikalta. Usein yritykset sopivat työtavoista keskenään, ja se, jolla on paras asiakasymmärrys, hallitsee koko prosessia, Schildt sanoo.
Jaulimon mielestä pankin kannattaa kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa.
– Kun keskustelemme uusista palveluista yhdessä asiakkaan kanssa, voimme saada selville mitä asiakas todella tarvitsee ja miten prosessit toimivat. Usein asiakas nostaa pöydälle konkreettisen bisneshaasteen. Sitten asiaa mietitään kokoonpanolla, joka ei ole aivan perinteinen. Mukana on teknologiaosaajia puolin ja toisin.
Business case pitää löytyä
Millä edellytyksillä avoin innovaatio voi onnistua?
– Koordinaatiokustannusten pitää ensinnäkin olla tarpeeksi pienet. Ne vähenevät, kun toimitaan avoimien rajapintojen kautta ja vallalla on sellainen kulttuuri, että kumppaniin voi luottaa, Schildt sanoo. Lisäksi hän rohkaisee yrityksiä asettamaan riman tarpeeksi korkealle.
– Hyviä lähtökohtia ovat esimerkiksi asiakasarvon lisääminen tai markkinan kasvattaminen. Kun kerroin on iso heti alusta asti, kaikille riittää jaettavaa.
Jaulimo korostaa liiketoiminnallisen fokuksen merkitystä.
– Vaikka innovoinnin lähtökohta ei olisi suora liiketoiminnallinen hyöty, business casen pitää jossain vaiheessa tarkentua. Lisäksi pitää löytää motivaatiotekijät ja syyt siihen, miksi osallistujat innostuvat projektista.
Kaikille erittäin tärkeä motivoiva tekijä on mahdollisuus liiketoiminnan skaalaamiseen.
– Lähdemme siitä, että kun kehitämme uusia ratkaisuja, haluamme myös ne monistaa. Voimme viedä ne toisille toimialoille, joissa on saman tyyppisiä arvoketjuja, Jaulimo sanoo.
Avoin innovaatio ei ole kuitenkaan patenttiratkaisu, joka johtaa aina onnelliseen lopputulokseen.
– Monissa BtoC-ratkaisuissa on usein vaikea saada riittävästi markkinaosapuolia ratkaisun taakse. Silloin pienet näkemyserot voivat johtaa siihen, että markkina fragmentoituu.
Asiakaskokemuksen parantamista pitää jatkaa
Jaulimon mielestä finanssialalla on useita kohteita, joissa avointa innovaatiota voisi soveltaa.
– Asiakasrajapinnassa riittää tekemistä. Fintech-yritykset ovat ryhtyneet ratkomaan näitä asiakaskokemuksen ongelmia ulkoisen rahoituksen turvin. Se on pakottanut koko finanssisektorin heräämään.
Myös yritysten tarvitsemien pankkipalvelujen integroinnissa on parantamisen varaa.
– Paljon tekemistä on vielä siinä, että muukin kuin laskutukseen liittyvä data saataisiin kulkemaan pankin kautta. Jos pankeilla olisi dataa yrityksen tilauksista, ne voisivat luoda palveluja, joissa ennustetaan käyttöpääoman tarvetta ja optimoitaisiin tarvittavan käyttöpääoman määrä.
Tässä olisi syvällisemmän integraation paikka, ja tähän suuntaan ollaankin jo menossa.
Kun finanssialan digitalisaatiossa mennään pidemmälle, tarvitaan yhteisiä standardeja.
– Silloin keskustelussa on mukana vielä useampia yrityksiä, usein myös kilpailijoita. Käytännössä silloin mietitään, miten kaikille yhteinen liiketoimintahaaste pystytään ratkaisemaan. Parhaimmillaan voimme muuttaa yhdessä kokonaista markkinaa, Jaulimo sanoo.
Esimerkkejä avoimella innovaatiolla kehitetyistä pankki- ja rahoituspalveluista:
Digitaalinen asuntokauppa. DIAS on Suomessa kehitetty asunto-osakekaupan alusta, jossa ovat imukana asuntokaupan toimijat kuten kiinteistönvälittäjät, rakennuttajat ja pankit. Asuntokaupan voi hoitaa ilman papereita. Lohkoketjuja hyödyntävässä palvelussa yritykset voivat toimia yhdessä luotettavasti ja turvallisesti.
Yksityishenkilöiden välisen autokaupan rahoitus. Palvelun avulla auton voi ostaa yksityishenkilöltä osamaksulla. OP hoitaa rahoituksen, A-Katsastuksen asiantuntija tarkastaa auton ja antaa raportin sen kunnosta.
Puukaupan ennakkorahoitus. Suurten metsäyhtiöiden kanssa luodun palvelun avulla puun myyjä saa enimmillään 80 prosenttia myyntitulosta kaupan yhteydessä, vaikka puut kaadettaisiin vasta myöhemmin.
Reaaliaikaiset maksut Pohjoismaissa. Kun pohjoismaisten pankkien yhteinen P27-hanke valmistuu, maksut kulkevat maiden rajojen yli yhtä nopeasti kuin nyt Suomessa. Pilottivaihe alkaa vuoden 2020 loppupuolella.