Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskieläke oli 1 656 euroa kuukaudessa ‍vuoden 2017 lopulla. Kuitenkin lähes 40 prosentilla eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa.

On myös huomionarvoista, että eläkeläiskotitalouksien välillä tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet‍.

– Osa sinnittelee hyvin pienillä eläkkeillä ja sitten on ne, joilla on hyvät eläkkeet, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kajantie.

Esimerkiksi kansaneläkkeen varassa elävien mediaanitulo oli 14 000 euroa vuodessa.

Jos työura on ollut pitkä ja rikkomaton, eläkettä voi saada ihan mukavasti, sen sijaan paljon kotona olleet ihmiset saavat pientä eläkettä. Tässä huomaa myös sukupuolieron: Miesten keskieläke oli toissa vuonna 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Luku kuvaa Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä – siihen ei ole otettu mukaan osa-aikaeläkkeellä olevia tai perhe-eläkettä saavia ihmisiä.

Liikkumiseen vähemmän, terveysmenoihin enemmän

Kaarina, 76, sanoo, ettei hänen työeläkkeensä tahdo aina kattaa ruokaa ja muita pakollisia kuluja, kuten lääkäri- ja lääkelaskuja.

– Ruoka on Suomessa kallista.

Kaarinan työeläke ylittää juuri Kelan myöntämän täyden takuueläkkeen, joka on 784,52 euroa kuussa.

– Olisi hyvä, jos eläke olisi sen verran, ettei tarvitsisi hakea mitään muita tukia elämiseen, niin välttyisi kaikelta byrokratialta, Kaarina sanoo.

Puoliso Jukka, 76, on samoilla linjoilla. Eläkkeelle jäädessä tulot putoavat sen verran, että rahoja on täytynyt alkaa laskea tarkemmin. Toisaalta menot eivät myöskään ole enää yhtä suuret kuin aikoinaan.

– Saimme asuntolainan maksettua ajat sitten pois, joten asumiseen ei mene enää niin paljon.

Tilastot kertovat, että eläkeläiset käyttävät enemmän rahaa kuin aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan‍ eläkeläiskotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuodesta 2012 vuoteen 2016 13 prosenttia.

– Kaikilla kotitalousryhmillä menee eniten rahaa asumiseen ja asumiskuluihin, niin myös eläkeläisillä, Kajantie sanoo.

Moni eläkeläinen on kuitenkin maksanut asuntolainansa pois, sitä on vain kymmenellä prosentilla eläkeläisistä, ja yli 75-vuotiaista enää viidellä prosentilla. Keskimäärin joka kolmannella suomalaisella‍ on asuntovelkaa. 80 prosenttia eläkeläisistä asuu omistusasunnossa, koko väestössä taas osuus on 66 prosenttia.

Muilla kotitalousryhmillä seuraavaksi eniten rahaa menee liikkumiseen, kun taas eläkeläisillä ruokaan.

– Tämä johtuu siitä, että moni eläkeläinen luopuu yksityisautostaan eikä matkustele samalla tavalla kuin muut, Kajantie sanoo.

Yleisesti ottaen eläkeläiset elävät säästäväisemmin kuin muut ryhmät, ja heidän kulutusmenonsa ovat kaikkia muita ryhmiä pienemmät lukuun ottamatta yksinhuoltajatalouksia, työttömiä ja opiskelijoita.

Jos tarkastelee sitä, mihin eläkeläisellä menee muita enemmän rahaa, niin vastaus ei yllätä: Lääkkeet ja lääkäripalvelut rupeavat näkymään ylemmissä ikäluokissa. Keskimääräinen eläkeläistalous kuluttaa terveyspalveluihin noin 1 563 euroa vuodessa‍, kun vaikka työntekijöillä tähän menee vain 943 euroa.

Myös sanoma- ja aikakauslehtiin menee enemmän rahaa kuin muilla: keskimäärin 465 euroa vuodessa, kun taas työntekijöillä summa on 204 euroa. Sen sijaan vaatteita ja jalkineita eläkeläiset käyttävät pidempään ja säästäväisemmin kuin työikäiset. Niihin kahden ihmisen eläkeläiskotitaloudessa menee noin 590 euroa vuodessa, kun taas työssä käyvällä kotitaloudella menee 1 058 euroa.

Eläkeläiset ovat säästeliäitä

Aili, 80, kertoo suunnitelleensa, että hän lahjoittaa taloudellisesti hankalassa tilanteessa olevalle lapselleen jonkin verran rahaa ennakkoperintönä.

– Ajattelin pyytää pankista, että ottavat kulman osakkeistani ja antaisin rahat lapselle.

Rahaa Aililla ei enää juuri kulu elämiseen ruoan lisäksi, sillä asuntolaina on maksettu pois ja vaatteita hän ei juuri ostele.

– Tämäkin takki maksoi varmaan markan kirpputorilta. Ostin sen viisi vuotta sitten.

Veikko, 82, sanoo, että muuten elämiseen ei mene juurikaan rahaa, mutta kodin remontteja, kuten putkiremonttia varten on tarvinnut ottaa pankista erikseen lainaa.

Tilastojen mukaan eläkeläistalouksilla käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin jopa 6000 euroa suuremmat kun heidän menonsa. Näin ollen tilastojen valossa keskimääräisellä eläkeläisellä jää rahaa säästöön. Myös asuntolainan maksaminen lasketaan säästämiseksi, sillä se on omaisuuden kartuttamista.

– Se ei kuitenkaan näy tilastoissa, jos eläkeläinen vaikkapa säästää rahastoon lapsille tai lapsenlapsille, Kajantie sanoo.