Milloin ja miten palvelutaloon? Vanhusten palveluasumisen hintalappu riippuu monesta eri tekijästä
Ikäihmisen palvelutaloasuminen tulee ajankohtaiseksi, kun kotona asuminen ei tuestakaan huolimatta onnistu turvallisesti. Palvelukotien kokonaiskustannukset vaihtelevat alueittain ja muodostuvat useasta eri maksusta.
Mitä tehdä, jos ei enää pärjää kotona? Kun ihminen vanhenee ja toimintakyky heikkenee paljon, muutto palvelutaloon voi tulla ajankohtaiseksi. Selvää ei kuitenkaan aina ole se, miten ja milloin palvelutaloon pääsee ja kuinka paljon siellä asuminen kustantaa.
– Meille tulee palvelutalokyselyitä lähes päivittäin, kertoo tamperelaisten ikäihmisten mieltä askarruttaviin asioihin liittyvää neuvontaa tarjoavan Kotitorin asiakasohjaaja Eeva Vilen.
Saman vahvistaa myös palvelutaloja eri puolilla Suomea omistavan ja hoivapalveluita tuottavan Yrjö ja Hanna -säätiön palvelu- ja myyntijohtaja Tanja Koivisto.
– Hintakyselyiden lisäksi on ihan perusarkeen littyyviä huolia siitä, saako yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa palvelua.
Koiviston ensimmäinen neuvo palvelutaloa harkitsevalle tai omaiselle on ennakointi. Esimerkiksi yhdessä perheen tai erilaisten neuvontapalveluiden kanssa kannattaa selvittää itselle sopivien palveluiden mahdollisuudet jo ennen kuin muutto on akuutti asia.
Yksityisesti vai kunnan kautta?
Palvelutalossa asutaan yleensä omassa, vuokratussa yksiössä tai kaksiossa – erona tavalliseen asuntoon on se, että vanhus saa kaikki tarvitsemansa hoiva- ja tukipalvelut saman katon alta. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu huonokuntoisille vanhuksille, jotka kaipaavat ympärivuorokautista hoivaa.
Palveluasumista järjestävät kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Usein yksityiset toimijat, kuten Yrjö ja Hanna -säätiö, myös vuokraavat tilojaan ja palveluitaan kunnille ostopalvelusopimuksin.
Palvelutaloon voi hakeutua yksityisesti maksavana asiakkaana tai kunnan kautta.
– Käytännössä suurin osa asiakkaista siirtyy palvelutaloon kunnan ohjaamana tai kunnan palvelusetelien tukemana, sillä yksityisellä puolella asuminen vaatii hyvän eläkkeen tai muita tuloja, Vilen sanoo.
Kunnallisella puolella palvelutaloon pääsemiseksi on täytettävä tietyt kriteerit. Vanhus sijoitetaan palvelutaloon silloin, kun yksin kotona asuminen ei enää onnistu useista tukimuodoista huolimatta.
Prosessi alkaa niin sanotulla palvelutarpeen arvioinnilla, jonka tekee kunnan asiakasohjaaja.
– Jos päädytään siihen, että palvelutaloon siirtyminen kunnan järjestämälle paikalle on oikea ratkaisu, asiakasohjaaja tekee hakemuksen, jolla haetaan paikkaa kunnan alueelta. Tarpeen arvioi ja mahdollisen paikan myöntää moniammatillinen työryhmä, Vilen selittää.
Useimmissa kunnissa palvelutalopaikkaa joutuu jonottamaan. Esimerkiksi Tampereella kannattaa varautua kunnallisella puolella 1–3 kuukauden odotukseen, ja Koiviston mukaan myös lähes kaikkiin Yrjö ja Hanna -koteihin on jonkin verran jonoa.
Mistä hinta koostuu?
Palvelutaloasumiselle on vaikea antaa yhtä hintalappua, koska kokonaiskustannukset riippuvat monesta tekijästä.
Asunnon vuokra riippuu muun muassa sen sijainnista ja koosta, mutta liikkuu Vilenin ja Koiviston arvioiden mukaan 400 ja 800 euron välimaastossa. Vuokran, sähkön ja veden lisäksi asiakkaan maksettavaksi tulee hoidosta perittävä palvelumaksu, joka riippuu palveluntarjoajasta, tulojen määrästä ja hoivan tarpeesta. Asiakas myös maksaa muista tukipalveluista, kuten siivouksesta ja aterioista, sekä omista lääkkeistään ja muista päivittäistuotteista.
Esimerkiksi Yrjö ja Hanna -kodeissa kuukausittaiset hoitomaksut vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta noin 3 000 euroon.
– Satasista puhutaan silloin, jos hoivan tarve on vain joitain tunteja kuukaudessa. Ympärivuorokautinen hoiva kustantaa muutamia tuhansia, Koivisto avaa.
Yksityisesti maksavan asiakkaan on mahdollisuus saada hoiva- ja tukipalveluista kotitalousvähennys, poislukien palvelusetelillä hankitut palvelut. Palvelusetelillä hankittavista palveluista osan kattaa kunnan myöntämä palveluseteli, osa jää asiakkaan omavastuuosuudeksi.
Kunnallisen palveluasumisen piirissä hoitomaksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen mukaisesti, ja muodostuvat palvelutuntien määrästä kuukaudessa ja asiakkaan bruttotuloista. Sekä kunnan että yksityisen palveluntarjoajan järjestämään palveluasumiseen voi hakea Kelan eläkkeensaajan hoitotukea ja -asumistukea. Hoitotuen määrän ratkaisee asiakkaan avuntarve, ja sen suuruus vaihtelee 70 eurosta 325 euroon kuukaudessa.
– Jos on hyvin pieni eläke, voi keskustella sosiaalityöntekijän kanssa maksukyvyn alennuksesta kunnan järjestämän palveluasumisen hoitomaksuun, Vilen neuvoo.
Vuokraan haettava asumistuki määräytyy bruttotulojen, omaisuuden ja asumiskustannusten mukaan, ja jää usealta hakijalta saamatta tiukkojen tulorajojen vuoksi.
Muutokseen kannattaa valmistautua
Omasta kodista palvelutaloon siirtyminen on aina iso askel. Vilenin kokemuksen mukaan asiakkaille tärkeää on ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden ja omien arkirutiinien säilyminen.
– Olisi tärkeää, että ystävät ja sukulaiset muistaisivat vierailla. Myös palvelutalossa voi olla yksinäinen.
Koivisto toivoo, että useammat ikäihmiset totuttelisivat palvelutaloasumiseen esimerkiksi palvelutalon lyhytaikaishoidon tai päivätoiminnan avulla.
– Silloin muutos ei olisi niin hirvittävän iso.