Kun Vantaan kaupungilla työskentelevä Hannele Nyfors kuuli ensimmäisen kerran järjestelmästä nimeltä osittainen varhennettu vanhuuseläke, hän luuli sitä vitsiksi. Oli vaikea uskoa todeksi sitä, että tulevaa eläkettään voisi alkaa nostaa etukäteen.

– Että eläkettä maksettaisiin etukäteen eikä tarvitsisi edes vähentää työntekoa, Nyfors sanoo ihmetelleensä.

Sen jälkeen hän meni oman eläkeyhtiönsä sivuille ja ryhtyi ottamaan asiasta tarkemmin selvää. Mahdollisuus alkoi vaikuttaa yhä houkuttelevammalta.

Suosittu uudistus

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuli voimaan vuonna 2017. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat täyttäneet 61 vuotta eivätkä saa mitään muuta työeläkettä. Osittaisella vanhuuseläkkeellä ihminen saa joko puolet tai neljänneksen jo kertyneestä eläkkeen määrästä.

Samalla se vähentää tulevaa eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen omaa varsinaista vanhuuseläkeikää. Pienennys jää eläkkeeseen koko loppuelämäksi.

Uudistus on ollut suosittu. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2017 uuteen järjestelmään tarttui 12 500 yli 61-vuotiasta. Tänä vuonna sen arvioidaan houkuttelevan kymmenentuhatta lisää.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee, että jos tahti jatkuu loppuvuoden tällaisena, joka kymmenes tänä vuonna 61 vuotta täyttävistä hakee osittaista vanhuuseläkettä.

Ylimääräinen palkankorotus

Uusi järjestelmä ei edellytä sitä, että ihminen vähentää työntekoaan. Monia ajatus lyhyemmästä työviikosta kuitenkin houkuttaa – niin myös Hannele Nyforsia.

Nyforsin mies jäi viime vuonna kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja lisääntyvä yhteinen aika alkoi kiinnostaa. Työmatkakin oli pidentynyt sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet maalle.

– Olen myös aamu-uninen, Nyfors naurahtaa.

Hän laski työeläkeyhtiönsä laskurilla tarkkaan, miten paljon osittainen vanhuuseläke syö hänen tulevaa eläkettään ja totesi, ettei kovinkaan paljon. Siksi hän valitsi nostavansa nyt puolet eläkkeestään.

– Palkkani ei ole ollut niin hyvä, joten tämä vähentää tulevaa eläkettäni vain muutamalla kympillä. Koska en voi tietää, mikä terveystilanteeni on myöhemmin, haluan nauttia tästä mahdollisuudesta nyt, Nyfors kertoo.

Hän itse asiassa kokee, että se, että voi nostaa palkan lisäksi myös eläkettä, on vähän kuin olisi saanut palkankorotuksen viimeisille työvuosilleen.

Nelipäiväinen työviikko

Nyfors oli varautunut siihen, että työnantaja ei suostuisi lyhennettyyn työaikaan. Hän oli kuullut tapauksista, jossa se oli evätty. Neuvottelu oman esimiehen kanssa sujui kuitenkin hyvin.

– Vaikka meillä kuntapuolen asiantuntijatehtävissä ei ole löysää, saimme sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä nelipäiväisestä työviikosta, Nyfors kertoo.

Niinpä viime elokuusta alkaen Nyfors on pitänyt yhden vapaapäivän viikossa, yleensä keskiviikkoisin.

Elämänmuutos ei ole ollut suuri, mutta se on saanut Nyforsin suhtautumaan sekä työhön että vapaa-aikaan hieman toisin. Vaikka hän on nauttinut työstään, vapaa-ajasta on tullut yhä tärkeämpää.

Toisaalta sopeutumistakin uusi järjestelmä on vaatinut. Nyfors kertoo, että varsinkin ensimmäisinä vapaapäivinä ajatukset olivat usein töissä.

– Tämä on tottumiskysymys. Täytyy vaan ymmärtää, että en ole työpaikallani korvaamaton.

Varsinaiset eläkepäivät Nyforsille koittavat helmikuussa 2021. Hän on hyvin tyytyväinen tilanteeseen.

– Tämä järjestely sopii minulle mainiosti. Paras päätökseni ikinä.

Keskituloiset miehet valitsevat eläkkeen

Kaksi kolmesta osittaisen vanhuuseläkkeen saajista on miehiä. Lähes 90 prosenttia ottaa maksimimäärän eli puolet eläkkeestään maksuun. Heidän keskimääräinen eläkkeensä on 800 euroa kuukaudessa. Miesten eläke on keskimäärin 880 euroa ja naisten 670 euroa. Mediaanieläke on 720 euroa.

Noin 70 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen saajista työskenteli viime vuoden lopussa. Työttömiä oli 18 prosenttia ja loput olivat työmarkkinoiden ulkopuolella.

Viidesosa uuden eläkkeen valinneista on yrittäjiä, kolme neljästä työskentelee tai on viimeksi työskennellyt yksityisellä sektorilla.

Lähde: Eläketurvakeskus