OP:n kesätyökyselyyn tulleita tarinoita lukiessa ei voi kuin ihmetellä, kuinka tarkkaan ensimmäinen kesätyöpaikka muistetaan vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Vastaajien mieleen on jäänyt työtehtävien lisäksi niin palkka kuin se, mihin rahat tuli käytettyä.

”Hoidin kolme vuotta nuorempaa poikaa, muutaman tunnin päivässä. Hänen äitinsä oli siivojana postissa. Palkka oli markan tunti. Tienasin 50 markkaa, mikä oli tosi iso raha tuolloin. Vieläkin muistan mihin rahan käytin. Ostin punaiset puukengät ja olkalaukun. Loput rahat säästin”, kertoo 1960-luvulla syntynyt nainen, joka aloitti kesätyöt vain 10 vuoden iässä.

Vuonna 1947 syntynyt nainen kuvaa ensimmäistä kesätyökokemustaan puolestaan näin: ”Kahden alle kouluikäisen perään katsomista. Ruokaakin piti tehdä, ja tiettyä jännitystä tuotti keittiössä karsinassa oleva pieni porsas, joka piti myös hoitaa. Pesti kesti kaksi viikkoa ja palkka oli 50 markkaa.”

Vanhempien avulla kohti työelämää

Ensimmäinen kesätyöpaikka löytyy usein läheltä. Monen ensikosketus työelämään tulikin vanhempien tai perhetuttujen kautta.

”Olin vanhempieni pienessä lihakaupassa Helsingin Töölössä”, kertoo yksi vastaajista. ”Jo silloin 80-luvun alussa toimi kotiinkuljetus. Asiakkaat, usein vanhemmat ihmiset, soittivat kauppaan, ja tilasivat elintarvikkeet ja sanoivat millaisella rahalla maksavat, jotta tiedettiin laskea vaihtoraha pieneen paperipussiin. Sitten minä lähdin kipittämään ostoksia.”

"Työntekijöiden lapset pääsivät kesätöihin leikkaamaan nurmikkoa ja kitkemään pensaiden alustoja”, kertoo 80-luvulla kesätyöt aloittanut. ”Isä kävi konttorilla ilmoittamassa kesätöihin, eikä siinä kyselty, että haluaisitko mennä. Taisi pesti kestää kaksi viikkoa.”

Perheen kanssa työskentely saattoi mahdollistaa myös yhteisen ajan.

”Siirsin pulkalla pitkin metsää kuusentaimipusseja, istutin kuusentaimia putkella sekä koivuntaimia kuokalla. Olin siis iskän mukana hänen päivätyössään kesällä, ja se oli myös meidän yhteistä laatuaikaa itikoiden keskellä. Mieleen jäi aikaiset aamut kahvin äärellä, luonnon tuoksu ja auringon paiste sekä pitkä päivä välillä lepäillen kannon nokassa istuen”, muistelee yksi vastaajista 2000-luvun alun kesätyökokemustaan.

Erikoisia kokemuksia

Vastauksissa yleisiä kesätöitä olivat mansikanpoiminta, kaupan alan sekatyöt sekä lastenhoito. Joukkoon mahtui kuitenkin muutama erikoisempikin työkokemus.

Vielä 1960-luvulla kesätöitä oli mahdollista tehdä esimerkiksi sentraalisantrana.

”Yksi viimeisistä käsivälitteisistä kyläpuhelinkeskuksista. Kolmessa vuorossa muistaakseni tehtiin hommia, aina oli vain yksi henkilö töissä. Ukkosella oli sutinaa, kun salaman iskiessä kaikki parisen sataa asiakasluukkua pärähtivät auki, ja sitten piti kokeilla jokaisesta, oliko sieltä soitettu vai oliko vain salaman aukaisema luukku. – – Pienille lappusille kirjattiin soittajan numero ja puhelun pituus. ’Keskus, soitan’, ’Keskus, yhdistän’, ’Vieläkö puhutaan?’, jos oli hiljaista langalla. Työssä oli vaitiolovelvollisuus, joten keskuksen kautta eivät uutiset ja juorut levinneet, päinvastoin kuin vanhoissa elokuvissa annetaan ymmärtää.”

Työkokemusta on kesän aikana kerrytetty myös kuninkaan saappaissa.

”Olin kesätöissä museovahtina Turun linnassa, mutta suurin osa ajasta meni kuninkaan vaatteet päällä ja kuningasta esittäen lapsille tarkoitetulla pikkuritari-kierroksella. Lapset kiersivät linnaa ja tulivat Ritari-klubille, jossa kuningas löi heidät miekalla pikkuritareiksi, kunhan olivat ensin vannoneet pikkuritarin valan. Edelleen omassa CV:ssä lukee kuukauden mittaisena työnä Turun linnan kuningas.”

Kesätyöstä vakituiseen työhön

Ikimuistoisen kesän lisäksi kesätyöt ovat tarjonneet monelle mahdollisuuden pidempään työuraan samassa paikassa.

”Kesätöissä samassa firmassa kymmenen vuotta! Perheyrityksessä toimistolla aluksi siivosin, vein roskia, mapitin jne. Vuosien kuluessa lopulta tuurasin vakihenkilöstöä kunnolla, esimerkiksi hoidin laskutusta ja ostoreskontraa. 10 kesän jälkeen, kun valmistuin koulusta eri alalta, tulin määräaikaiseksi työntekijäksi ja olin töissä kolme päivää per viikko. Jäin kokopäiväiseksi ja pari vuotta sitten sain vakituisen paikan. Täällä siis edelleen ollaan!”

”Martta-ravintolassa Kaustisen festareilla. Myytiin kahvia, krenikkaa, juustopaistia, marjakiisseliä jne. Työ opetti nuorta paljon ja sain osakseni luottoa ja vastuuta, opettelinhan käyttämään kassaa ja rahaa samalla. Palkka oli tuohon aikaan hyvä nuorelle: 40 markkaa tunnissa. Samoissa merkeissä kului monta kesää. 1997 siirryin suoraan festivaalien palvelukseen ja juhlilla tein töitä yhteensä 20 kesää.”

Kesätöiden opit kantavat pitkälle

Nuorena kerrytetty työkokemus opettaa paljon tärkeitä taitoja, joista on hyötyä myöhemmin työelämässä. Kesätyökokemuksensa jakaneet kannustavatkin tulevia kesätyöntekijöitä aktiivisuuteen ja uteliasuuteen. Virheitä ei myöskään kannata pelätä, sillä niitä tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa elämää.

”Nuorena aloitetusta työskentelystä oli apua myöhempien kesätöiden saamisessa. Opin itsevarmemmaksi ja puhumaan vieraille ihmisille sekä esiintymisestä tuli luontevaa. Sain myös kokeilla ruotsin kielen taitoja”, vuonna 1990 syntynyt vastaaja kertoo.

”Kannattaa kysellä mahdollisimman paljon, mikään kysymys ei ole liian pieni tai tyhmä. Vain kysymällä voi oppia niin hyvässä kuin pahassa. Kukaan ei voi välttyä virheiltä ikuisesti, mutta onneksi ne nykymaailmassa ovat hyväksyttyjä ja jopa suotavia ja niistä todellakin oppii”, muistuttaa 80-luvulla työkokemusta kerryttänyt.

”Ahkeruus, reippaus ja hyvä iloinen asenne kantavat pitkälle! Älä lannistu, vaikka töissä olisi välillä tylsää tai työ pakkopullaa. Jostain on lähdettävä liikkeelle ja kaikki nuoret eivät kesätyöpaikkoja saa. Itse opin omissa kesäduuneissani, että rahan eteen joutuu tekemään välillä tylsiäkin hommia, mutta kylläpä oli kiva lähteä festareille tai ulkomaille, kun pystyi itse huolehtimaan kustannuksista vanhemmista riippumatta.”

Lue lisää OP:n kesätyökyselystä‍.

Kesäduuni OPn piikkiin‍ – kampanjassa osuuspankit ympäri Suomen lahjoittavat puoli miljoonaa euroa 15-17-vuotiaiden nuorten työllistämiseksi. Osuuspankkien tarjoaman lahjoituksen turvin yhdistykset voivat palkata nuoria kahdeksi viikoksi töihin. Tänä kesänä Kesäduuni OPn piikkiin -kampanjan kautta työllistyy ennätykselliset yli 1200 nuorta.