Kuka perii kenet uusperheessä? Päivi ja Pekka sopivat hyvissä ajoin

Jos avioparista toinen kuolee eikä muuta ole sovittu, kuolleen lapset perivät tämän omaisuuden, kun leski on ensin saanut tasinkona puolet yhteen lasketusta omaisuudesta.

Entä jos kyseessä onkin uusperhe, jossa on lapsia aiemmista liitoista, ehkä myös yhteisiä jälkeläisiä? Silloin kannattaa miettiä ajoissa, miten halutaan toimia. 

Kun Päivi ja Pekka tutustuivat seitsemän vuotta sitten, he olivat päälle viisikymppisiä aikuistuvien lasten vanhempia pääkaupunkiseudulla. Parin vuoden seurustelun jälkeen nuorinkin yhteensä kuudesta lapsesta itsenäistyi ja Päivi muutti Espoosta Pekan asuntoon Helsingin kantakaupungin liepeille. 

Seuraavat askeleet suhteessa olivat yhteisen kodin hankinta samalta alueelta vuonna 2021 ja naimisiinmeno 2024. 

– Menimme naimisiin, koska minä kosin karkauspäivänä ja Pekka vastasi viipeellä kyllä. Avioliitossa on sekä romanttinen puoli että käytännön ajatus: siihen liittyy suhdetta säätelevää juridiikkaa, joka tekee asioiden hoitamisesta helpompaa kuin avoliitossa, Päivi kuvaa. 

Avioehto, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ovat siististi mapitettuna, samoin aiempien liittojen osituspaperit.

Nyt pariskunnalla onkin siististi mapitettuna tärkeimmät paperit: avioehto, edunvalvontavaltakirjat ja molempien testamentit. 

Päivi ja Pekka ovat olleet aiemmin naimisissa lastensa vanhempien kanssa. Näissäkin liitoissa on tehty avioehto ja erotilanteessa omaisuuden ositus. Jos osituspapereita ei löydy, eronneiden perinnönjako voi aikanaan mutkistua. 

– Olemme nyt ensimmäistä kertaa tehneet viralliset testamentit. Kävimme perheasioihin erikoistuneella juristilla, joka löytyi tuttavan vinkistä. Siellä keskusteltiin perusteellisesti ja käytiin läpi huoliamme, kertoo Pekka. 

Haluatko laittaa perintöasiat kuntoon? Ole yhteydessä OP Pohjolan lakipalveluihin.‍

Aiempi omaisuus pysyy suvussa 

Peruslinjoista omaisuuden kohtelussa heidän on ollut helppo löytää yhteisymmärrys. Avioehtokin lähtee siitä, että molempien aiempi omaisuus ei kuulu avio-oikeuden piiriin vaan periytyy Päiviltä Päivin ja Pekalta Pekan lapsille. 

Perillisten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön, mutta Pekka sai elinikäisen hallintaoikeuden Päivin perimään kesäpaikkaan.

Päivi omistaa vanhempiensa alun perin hankkiman kesäpaikan, josta hän on saanut osan lahjoituksena ja lunastanut osan sisaruksiltaan. Hän on käyttänyt paikan kohentamiseen paljon rahaa ja vaivaa. 

– Testamenttini mukaan perillisteni puolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön. Tämä oli minusta tärkeää. 

Sen sijaan Päivi antaa testamentissaan Pekalle elinikäisen hallintaoikeuden kesäpaikkaan. 

– Jos kuolisin lähivuosina, eivät kaksi-kolmikymppiset lapseni haluaisi vielä ryhtyä hoitamaan mökkiasioita. Myöhemmin tilanne voi muuttua. Lisäksi hallintaoikeudesta on hyötyä perintöverotuksessa, Päivi sanoo. 

Yhteiseen asuntoonsa he suhtautuvat toisin kuin muuhun omaisuuteen. Avioliitto takaa leskelle oikeuden jäädä asumaan nykyiseen kotiin, mutta testamentilla he ovat halunneet vielä laajentaa tätä oikeutta. 

Lesken oikeutta asuntoon voi laajentaa 

Molempien testamentin mukaan leski saa halutessaan myös vuokrata asuntoa ja nauttia sen tuotosta tai vaihtaa hissittömän asunnon käytännöllisempään ilman, että perijät voivat vaatia asunnon realisointia. 

– Tämä kohta on juristin muotoilema. Hän osasi ottaa esiin myös sellaisia yksityiskohtia, joita emme muuten olisi osanneet ajatella. 

Lasten kanssa ei neuvoteltu perintöasioista, mutta he tietävät kyllä mitä on tulossa.

Kumpikaan pariskunnasta ei ole neuvotellut perintöasioista lastensa kanssa ennen testamentin tekoa, mutta nämä kyllä tietävät mitä on tulossa. 

– Lapset ovat saaneet omat kappaleensa testamentista, eikä heiltä ole kuulunut kommentteja asiaan. Tätä paperiahan ei talleteta mihinkään viralliseen paikkaan toisin kuin rekisteröitävä avioehto, Päivi huomauttaa. 

Päivi pohtii, että hänen lapsensa ovat tehneet erilaisia opiskeluvalintoja ja voivat siksi myös päätyä elämässään taloudellisesti erilaisiin asemiin. Perintöasioissa hänestä on kuitenkin oikeudenmukaista kohdella kaikkia samoin. Jos joku lapsista erityisesti tarvitsee tukea, sitä voi antaa myös lahjoituksina.  

– Yleinen asenteeni on, että minun tienaamani rahat ovat minun ja aion käyttää niitä itse eläkkeen jatkeena enkä varjella perillisiä varten. Tässä ehkä eroamme edellisestä sukupolvesta.

Mikä on tasapuolista lapsenlasten kannalta? 

Pekalle on ehtinyt syntyä myös ensimmäinen lapsenlapsi, mutta hän ei ole ajatellut siirtää perintöä lastensa sukupolven yli. Päivi huomauttaa, että niin tehtäessä voisi törmätä tasapuolisuusongelmaan: miten pitäisi toimia, jos yhdellä lapsella on useampi jälkeläinen, toisella yksi ja kolmannella ei yhtään? 

Perintöasioiden järjestely on ollut sikäli helppoa, että sekä Päivi että Pekka ovat tehneet pitkän uran vaativissa asiantuntijatöissä, joten molemmilla on muutakin perittävää kuin asunto. Pekan puolikas asunnosta on velaton, ja myös Päivillä on enemmän varoja kuin asuntovelkaa. 

– Jos olisi enemmän velkaa tai alaikäisiä lapsia, tilanne olisi toinen ja myös lainaan liittyvä vakuutus olisi järkevä. Kun lapset olivat pieniä, minulla oli henkivakuutus‍, Päivi sanoo. 

Pariskunta on siinä iässä, että myös perintöjen vastaanottaminen alkaa olla ajankohtaista. Päivin äiti on kuollut, mutta kuolinpesä‍ odottaa jakamattomana niin kauan kuin hänen isänsä on elossa.  

– Hoivakodissa asuvalla isällä on hallintaoikeus kuolinpesään, johon kuuluu äidin puolikas yhteisestä asunnosta ja muuta omaisuutta. Käytännössä kuolinpesän asioiden hoito on jäänyt minulle, vaikka en ole aina tiennyt miten esimerkiksi asunnon vuokratuloja pitää käsitellä. 

Pekalla taas on tuoretta kokemusta siitä, että kerran tehty testamentti ei riitä, vaan se pitäisi myös pitää ajan tasalla. Hänen viime vuonna kuolleen isänsä testamentissa päänvaivaa ovat tuottaneet markkoina mainitut summat, joiden euroiksi muuntamiseen kolme asiantuntijaa antoi eri ohjeen. Ositus ja perinnönjako ovat edelleen tekemättä.