Näin perintö jaetaan puolison ja lasten kesken: Jos puoliso kuolee ja hänellä ei ole lapsia, lähtökohtaisesti leski perii kaiken. Mutta jos puoliso kuolee ja hänellä on lapsia, lähtökohtaisesti lapset perivät kaiken – leski ei varsinaisesti peri mitään.

Valtaosalla liitossa elävistä suomalaisista on lapsia.

Juristi Melody Kyyrö on työssään törmännyt useita kertoja sitkeään kuvitelmaan siitä, että leski perisi puolisonsa automaattisesti, vaikka pariskunnalla olisi rintaperillisiä eli yhteisiä lapsia.

– Täytyy sanoa, että oman kokemukseni mukaan jopa yksi viidestä kuvittelee asian olevan näin. Ajatellaan, että ”emme tarvitse testamenttia, koska olemme naimisissa”. En tiedä, mistä sitkeä väärinkäsitys johtuu. Ajatellaanko, että koska lasten lakiosa on puolet siitä, mitä ensin kuolleelta jää, toinen puolikas menisi automaattisesti leskelle. 

Väärinkäsitys on sikäli inhimillinen, että samat lainopilliset termit, ositus ja tasinko, pätevät sekä avioerotilanteessa että kuoleman hetkellä.

– Avioero- ja kuolintilanteessa tehdään ositus. Siinä lasketaan molempien puolisoiden varallisuus yhteen ja puolitetaan tämä varallisuus niin, että molemmat saavat saman verran omaisuutta. Näin saadaan selville molemmille kuuluva avio-osa, Kyyrö huomauttaa.

– Tasinko puolestaan on se, jolla tasataan mahdolliset varallisuuserot. Jos esimerkiksi toisella olisi 100 000 euron arvoinen asunto ja toisella 50 000 arvoinen kesämökki, vähemmän omistava saisi toisen kuollessa 25 000 euroa tasinkoa. Jos varallisuuserot ovat pienet, tasinkokin jää hyvin pieneksi.

Näin siis tapahtuisi, jos omaisuuden jaosta ei olisi määrätty avioehdolla tai testamentilla.

Mitään kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa.

– Avioehto on merkittävä asiakirja myös kuoleman hetkellä. Voidaan tehdä kokonaan avio-oikeuden poissulkeva avioehto tai voidaan soveltaa avioehtoa vain osaan omaisuudesta. Tässä tullaan siihen, että jokaisen pariskunnan kannattaa miettiä yhdessä juristin kanssa, mikä on juuri heille sopiva tapa päättää omaisuuden jaosta, juristi painottaa.

– Mitään kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa.

Pidäthän osan varallisuudesta helposti myytävänä? 

Vaikka perintö jaetaan ilman testamenttia lasten kesken ja puoliso jää varsinaista perintöä vaille, leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin.

– Tämä koskee aviopuolisoita. Avopuolisolla ei ole asumisoikeutta, ellei hän ole saanut sitä testamentilla. Tässä tullaan jälleen testamentin tärkeyteen.

Asumisoikeudesta voi helposti syntyä ongelma, jos asunto on huomattava osa omaisuudesta, kuten suomalaisilla usein on.

– Lapset voivat periä osan arvokkaasta asunnosta, mutta toinen vanhempi asuu siinä edelleen, joten sitä ei voida myydä. Perintövero pitää kuitenkin maksaa ja asunnosta on ehkä kulujakin. Voi olla, että verojen kattamiseksi joudutaan luopumaan vaikkapa rakkaasta kesämökistä.

Edellisen kaltaisiin tilanteisiin Kyyrö törmää usein. Perinnöksi saatu omaisuus ei läheskään aina ole käteistä rahaa tai helposti muutettavissa sellaiseksi.

– Tämän vuoksi olisi aina hyvä pitää osa varallisuudesta vaikkapa arvopapereissa, joiden myyminen on helppoa ja nopeaa. Hyvä tuote on myös henkivakuutus, jossa edunsaajaksi voidaan määrätä puoliso tai lapset.

Perintö suoraan lapsenlapsille?

Perimysjärjestys on lain mukaan yksiselitteinen, mutta siihen voi – ja juristin mukaan kannattaa – vaikuttaa testamentilla.

– Esimerkiksi omistusoikeustestamentti mahdollistaa verosuunnittelun. Leski voi itse miettiä, mitä ottaa omistusoikeudella vastaan ja mitä voisi mennä suoraan lapsille. Lesken saamasta perinnöstä maksimissaan 109 999 euroa on verotonta, mikä kannattaa huomioida. Vastaavasti kenen tahansa perinnöstä maksimissaan 19 999 euroa on perintöverovapaata. 

Verosuunnittelua kannattaa Kyyrön mukaan ehdottomasti miettiä jo elinaikana, testamentin muodossa. Juristi on huomannut, että moni pohtii perinnön jättämistä myös suoraan lapsenlapsille. 

– Hallintaoikeuden esimerkiksi kesämökkiin voi silti jättää itselleen.

Testamentista voi ottaa kopioita, mutta vain alkuperäinen asiakirja kelpaa perunkirjoituksen hetkellä.

– Siksi koti ei ole hyvä paikka säilyttää testamenttia, vaan esimerkiksi pankin paloturvallinen tallelokero. 

Artikkelia täsmennetty 20.8.: Jos omaisuuden jaosta ei ole testamenttia tai avioehtoa, ositus tehdään – oli lapsia tai ei.