Karita paloi loppuun ja jäi työttömäksi – uusi ala toi merkityksellisyyden tunteen
Lisää aiheesta
Työttömäksi jäänyt Karita vaihtoi tarjoilijan työt hoiva-alan töihin. Loppuun palaminen jätti jälkensä, mutta uusi työ on tuonut uutta intoa.
Oululainen Karita Hotti, 23, tiesi jo lapsena haluavansa tehdä töitä ihmisten parissa.
-Lapsena kiinnostuksen kohteeni painottuivat taiteisiin ja haaveilin vaatesuunnittelusta sekä tanssijan ammatista. Ne jäivät kuitenkin harrastuksen tasolle, Karita muistelee.
Hän kokeili lukiota puolisen vuotta vain huomatakseen, ettei pänttääminen ollut oma juttu. Karita päätyi kansainvälisyyteen painottuvaan talouskouluun, jossa opeteltiin muun muassa eri kulttuurien ruokia, ompelua ja siivousta.
Viisi kuukautta kestäneen koulutuksen aikana Karitan tulevaisuuden suunnitelmat hahmottuivat: hän tiesi haluavansa tehdä töitä asiakaspalvelun parissa ja kiinnostui tarjoilemisesta.
-Ajattelin, että tarjoilijan ammatissa olisi sopivasti vilinää ja vilskettä eikä se kävisi tylsäksi. Siinä tapaisi erilaisia ihmisiä ja saisi palvella asiakkaita. Halusin auttaa ihmisiä syvemminkin, mutta minulla ei ollut sillä hetkellä valmiuksia muuhun. Ajattelin, että tarjoilijan ammatissa voisi viettää ainakin sen hetken toisen ihmisen kanssa ja vaikuttaa häneen jollakin tasolla.
Karita aloitti vuonna 2014 tarjoilijan ammattiopinnot Haukiputaalla. Ammattikoulusta Karita lähti kansainväliseen työkokeiluun Barcelonaan kahdeksi kuukaudeksi, sillä hän oli aina ollut kiinnostunut Espanjan kulttuurista ja kielestä.
-Siinä pistettiin omat taidot koetukselle. Työporukasta muutama osasi englantia, muuten mentiin espanjalla.
Loppuvuodesta 2017 Karita suoritti viimeisen työharjoittelun ja valmistui helmikuussa 2018.
A la cartesta lounasravintolaan
Karita kokeili tarjoilijan töitä erilaisissa työpaikoissa. Kansainvälinen tunnelma oli nähty jo Barcelonassa ja valmistumisensa jälkeen hän päätyi ystävänsä suosituksesta töihin a la carte -ravintolaan Ouluun.
Intensiivinen a la carte -maailma teki Karitaan vaikutuksen. Hän ihasteli, kuinka pieniinkin nyansseihin kiinnitettiin huomiota.
-Lisäksi asiakaskunta tuntui olevan lähellä omia arvojani.
Karita viihtyi ravintolassa mainiosti, mutta vuorot vähentyivät kun kesä kääntyi syksyyn vuonna 2018.
-Asiakkaat olivat upeita ja meksikolainen ruoka kiehtovaa. Halusin kuitenkin rutiinia työhön ja hakeuduin syksyllä töihin lounasravintolaan.
Loppuun palaminen havahdutti
Karita huomasi nopeasti, että lounastarjoilumaailma oli hyvin erilainen kuin a la carte -ravintolan innostunut ilmapiiri.
-Uudessa työpaikassa aistin, että työntekijät olivat vain tekemässä kuukauden tienestit. Kukaan ei tehnyt työ intohimoisesti. Kaikki tehtiin aina samalla kaavalla ja työhön leipääntyi nopeasti, Karita kuvailee.
Työ lounasravintolassa oli helppoa, mutta sitä oli yhdelle ihmiselle aivan liikaa.
-Työntekijät vaihtuivat tiuhaan, sillä joku oli aina sairauslomalla. Jokainen kului vuorollaan loppuun.
Puolen vuoden kuluttua Karita alkoi ymmärtää, etteivät tarjoilijan työt olleetkaan häntä varten. Hän itki usein väsymystään eikä töiden jälkeen ollut energiaa mihinkään.
-Pää takkuili pitkään, mutta olin niin rutinoitunut töihin, ettei se haitannut. Pää ei toiminut, mutta keho toimi. Kunnes sekään ei enää toiminut.
Karita kuvailee, etteivät kädet ottaneet lopulta enää käskyjä vastaan.
-Yhtenä päivänä huomasin, etten ole poikki vain vapaa-ajalla, vaan en enää fyysisesti pystynyt toimimaan töissäkään.
Määräaikainen työsopimus loppui heinäkuussa 2019, ja viimeiset kaksi viikkoa sopimuksestaan Karita oli sairauslomalla.
Hän varoittaa, että loppuun palaminen voi tapahtua salakavalasti. Tuntemuksiaan työelämässä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
-On normaalia, ettei työssä aina jaksa eivätkä kaikki työtehtävät innosta. Kannattaa kuitenkin havahtua, jos väsymyksen tunteita on useamman kerran viikossa. Kierre on lopulta nopea, yhtäkkiä ei ole paukkuja enää mihinkään.
Työttömyys vie tärkeyden tunteen
Seuraavat kaksi kuukautta Karita keskittyi keräämään voimiaan.
-Olin aloittanut burleskin harrastamisen vuotta aiemmin, ja elokuulle oli sovittu yksi esiintyminen. Ystäväni avulla skarppasin, jotta sain numeroni tehtyä esitystä varten. Myös silloinen poikaystävä oli korvaamaton apu. Hän tuli asumaan luokseni ja tuki kaikessa.
Jouten oleminen oli tärkeää parantumisen kannalta, mutta työttömyys aiheutti myös negatiivisia tuntemuksia.
-Kun ei ole mitään pakotteita, rutiineja eikä mitään tehtävää, mihin joku tarvitsisi, tärkeyden tunne katoaa. Tuntui, etten ole hyödyllinen yhteiskunnalle ja sellaista hyödyllisyyden tunnetta jollakin tasolla tarvitsee, Karita miettii.
Joulukuussa Karita alkoi tuntea olonsa jo eheämmäksi ja päätti tehdä jouluapulaisen työkeikan postissa.
-Testasin, miten pärjäisin työelämässä. Se oli rauhallista duunia ja huomasin, että ainakin sellaiseen minulla olisi paukkuja.
Vuodenvaihteessa Karita huomasi ilmoituksen kolmen kuukauden mittaisesta kulttuurikokemusasiantuntijan koulutuksesta. Koulutus on suunnattu mielenterveystoipujille, jotka haluavat kertoa oman kokemustarinansa taiteen keinoin esimerkiksi kouluissa, messuilla ja muissa tapahtumissa.
Karita päätti osallistua koulutukseen, joka oli lopulta hyödyllinen myös omien lukkojen avaamisessa.
Palkitsevaa työtä
Vuoden 2020 heinäkuussa Karita aloitti hoivanantajan työt tuttavansa hoivapalvelussa, joka mahdollistaa vanhusten asumisen kotona.
-Työtehtäviini kuuluvat muun muassa vanhuksien kanssa ulkoilu, kaupassa käyminen heidän puolestaan sekä asunnon siistiminen. Asiakkaani ovat ihmisiä, jotka ovat seuran tarpeessa ja jotka eivät voi huolehtia täysin itsestään.
Uusi työ on antanut aivan uudenlaista intoa Karitan elämään.
-Ero entiseen on merkittävä. On todella palkitsevaa nähdä kiitollisuus asiakkaiden kasvoilta, kun he pääsevät käymään vaikkapa jäätelöllä, ensimmäistä kertaa vuosiin. Koen tekeväni tärkeää työtä. Asiakkaille on tärkeää, että heidän luonaan käy sama työntekijä. Kiinnymme puolin ja toisin, ja työ voi tuntua välillä ystävyyssuhteelta.
Taustansa vuoksi Karita varoo kuormittamasta itseään liikaa. Hänellä on kaksi asiakasta viikossa ja hän viettää molempien kanssa neljä tuntia yhtenä päivänä viikossa.
-Tämä määrä tuo sopivasti rutiinia arkeen.
Omien resurssiensa mukaan Karita aikoo ottaa ajan myötä enemmänkin asiakkaita. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu monipuolisen työn tekeminen sekä mahdollisesti uusi koulutuskin.
-Aion tehdä myös burleskikeikkaa. Tykkään siitä, että voin tehdä samalla tärkeältä tuntuvaa työtä ja toteuttaa kuitenkin myös intohimojani. Kaukainen haaveeni on kouluttautua tulevaisuudessa toimintaterapeutiksi.
Lue myös: