Nelikymppinen Merja on kahden lapsen yksinhuoltaja, jonka rahatilanne on aikuisiällä vaihdellut. Kun lapset olivat pienempiä, hän opiskeli ja teki määräaikaisia sekä osa-aikaisia töitä.

Nykyisin Merja on työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen ja neuropsykiatristen haasteiden takia.

– Perheeni elää tukien ansiosta köyhyysrajan molemmin puolin, hän kertoo.

Joskus vanhempani jättävät setelin pöydälle kylässä käydessään. Yritän anoa, että älkää nyt. En kuitenkaan haluaisi riidellä. On helpompi antaa periksi.

Hän on turvautunut vanhempiensa taloudelliseen apuun useissa elämän käänteissä.
Vanhemmat ovat maksaneet lasten menoja ja Merjan laskuja esimerkiksi silloin, kun hän joutui muuttamaan.

Joskus vanhemmat antavat hänelle käteistä rahaa hankintoja varten.

– En ole koskaan kehdannut pyytää apua, mutta vanhemmat ovat halunneet auttaa.

"Häpeä on molemminpuolista"

Raha-asioiden hoitaminen yhdessä vanhempien kanssa aiheuttaa välillä hankalia tilanteita.

Vanhemmat kyselevät ja tarkistelevat usein, onko Merjalla varmasti rahaa esimerkiksi lasten välttämättömiin harrastusvälineisiin tai lemmikkieläimen lääkärikuluihin. 

Merjaa jatkuva kyseleminen hieman ärsyttää. Toisinaan hän on kieltäytynyt vanhempien avusta, mutta he ovat silti antaneet rahaa.

– Joskus vanhempani jättävät esimerkiksi setelin pöydälle kylässä käydessään. Yritän anoa, että älkää nyt. En kuitenkaan haluaisi riidellä. On helpompi antaa periksi.

He vertaavat tilannettani muihin ikäisiini, joilla menee taloudellisesti paremmin. 

Kun Merjan rahat ovat olleet vähissä, hän on joskus tinkinyt syömisistään ja jättänyt aterioita väliin, ettei hänen tarvitsisi pyytää apua.

Merjasta vanhempien rahallinen tuki tuntuu ristiriitaiselta. Ilman heidän apuaan lapset olisivat jääneet monesta elämyksestä paitsi: esimerkiksi useat elokuvareissut ja kivat retket lähiympäristöön on tehty vanhempien rahoilla.

– Tunnen tottakai kiitollisuutta mutta häpeän todella paljon sitä, että heidän satunnainen rahallinen apunsa tulee yhä tarpeeseen.

Merja arvelee, että häpeä on molemminpuolista.

– Vanhemmat vertaavat tilannettani muihin ikäisiini, joilla menee taloudellisesti paremmin. 

Avun korvaaminen mietityttää

Merjalla on ollut jonkin verran vaikeuksia raha-asioiden hahmottamisessa. Hän pystyy kuitenkin hoitamaan päivittäiset raha-asiansa itse eikä ole velkaantunut eikä menettänyt luottotietojaan. 

– Tiedän mihin varani riittävät, mutta jos tulee yllätyksiä, puskuria ei ole.

Merja on hiljattain löytänyt työn, jota hän tekee muutaman tunnin viikossa. Siitä saa pientä lisätienestiä eläkkeen päälle. Hän on pohtinut, voiko hän koskaan korvata vanhemmilleen heidän apuaan tai päästä siitä irti.

– Nuorempana ajattelin auttavani vanhempiani, mutta haave ei toteudu minun ja lapseni sairauksien vuoksi. En kaipaa isoa omaisuutta enkä muhkeita ansioita mutta haluaisin olla taloudellisesti sitoutumaton. Tuntuu kuin olisin heille ikuisesti velkaa. 

Kuuluuko aikuiselle lapselle antaa rahaa?

Vanhemman elatusvastuu lapsesta päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta, sanoo talousneuvonnan asiantuntija Tiia Wassholm Takuusäätiöstä.

– Jokaisella on kuitenkin henkilökohtainen suhde lapseensa ja kaikki tekevät omat ratkaisunsa taloudellisen avun suhteen. Moni vanhempi haluaa auttaa lastaan myös täysi-ikäistymisen jälkeen.

Myös lapsen opiskelu aikuisikään asti voi lisätä auttamisen halua.

Usein jo rahatilanteesta puhuminen auttaa ja voi ehkäistä esimerkiksi pahempaa velkaantumista.

Tilanne on haastavampi, jos lapsi tarvitsee taloudellista tukea vielä myöhemmin ja avun pyytäminen jatkuu vuosia tai kuormittaa vanhempaa.

Tiia Wassholmin mukaan on silti luottamuksen osoitus, jos aikuinen lapsi uskaltaa puhua vanhemmilleen rahaongelmistaan.

– Usein jo puhuminen auttaa ja voi ehkäistä esimerkiksi pahempaa velkaantumista. Vanhemmalla itselläänkin voi olla kokemusta siitä, miten kannattaa toimia. 

Älä ylläpidä tietämättäsi ongelmaa 

Aina vanhempi ei anna taloudellista tukea omasta tahdostaan. Jos aikuinen lapsi pyytää toistuvasti rahaa laskujen maksuun, vanhemman on hyvä kysyä, mihin lapsen omat rahat kuluvat.

Jos vanhemmasta tuntuu, ettei hän halua tai pysty enää antamaan rahaa, on nostettava kädet pystyyn ja kannustettava lasta pärjäämään itse.

– Vanhempi voi tahattomasti ylläpitää esimerkiksi päihde- tai rahapeliongelmaa. Tällaisissa tapauksissa olisi hyvä miettiä muita keinoja auttamiseen.

Rahan antamiseen liittyvät epämukavat tunteet voivat kertoa myös taloudellisesta hyväksikäytöstä.

Yksi keino on ruoan ostaminen, toinen on lapsen tukeminen avun hakemisessa tai tukilomakkeiden täyttämisessä.

Rahan antamiseen liittyvät epämukavat tunteet voivat kertoa myös taloudellisesta hyväksikäytöstä. Jos taustalla on pelkoa tai uhkaa, apua kannattaa hakea nopeasti Rikosuhripäivystyksestä‍. 

Hae apua eri tahoilta

Vaikka aikuinen lapsi tarvitsisi kipeästi rahaa, ennen sen antamista vanhemman kannattaa varmistaa, että hän pystyy maksamaan myös omat välttämättömät kulunsa.

Läheisen auttamisen vuoksi velkaantuminen ei ole harvinainen ilmiö. Apua on onneksi saatavilla.

– Esimerkiksi ulosotossa olevan voi olla mahdollista saada sosiaalietuuksia, kuten toimeentulotukea. Lasta voi kannustaa hakemaan näitä etuuksia.

Lahjavero koskee samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 5000 euroa tai enemmän.

Takuusäätiöstä ‍ saa neuvoja ja tukea, jos läheisen taloudellinen tilanne herättää huolta.

Apua tarjoavat myös valtion oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta‍, kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaalitoimet, seurakuntien diakonia-apu‍ ja Kela.

Sovi säännöt ja tarkkaile lahjaveron rajaa

Jos tukee lasta taloudellisesti, kannattaa sopia säännöistä – kuten siitä, onko kyseessä laina vai muu avustaminen. Ei kannata lainata enempää kuin on varaa menettää.

Annettuja rahamääriä kannattaa tarkkailla, jos ei halua, että lapsi joutuu maksamaan lahjaveroa. Sitä on maksettava 5000 euron suuruisista ja sitä suuremmista lahjoista.

Lahjavero koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 5000 euroa tai enemmän.

– Jos esimerkiksi antaa rahaa kuukausittain, viisituhatta euroa voi tulla äkkiä täyteen, Wassholm sanoo.