Kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi, kotiin usein ilmestyy kasa erilaisia tarvikkeita, joiden olemassaolosta tuore vanhempi ei vielä hetki sitten tiennyt mitään – ja joista osa todennäköisesti jää kokonaan vaille käyttöä.

Neljä vanhempaa kertoo, mitä vauvaperhe oikeasti tarvitsee lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Vinkkinsä antavat espoolainen Riikka Gassen, jolla on 8-vuotias lapsi ja nelikuinen vauva, tamperelainen Riikka Jylhä-Vuorio, jolla on kahdeksankuinen vauva, lahtelainen Lassi Puodinketo, jolla on 7- ja 1-vuotiaat lapset sekä keravalainen Kersty Metssalu, jonka lapsi on 2-vuotias.

1. Sisä- ja ulkovaatteita noin koossa 50–86

Koon 50 vaatteet sopivat monelle vastasyntyneelle, vuoden ikäinen lapsi käyttää usein kokoa 86. Oikeaa kokoa vaikeampi kysymys on se, kuinka paljon vaatteita lopulta tarvitaan. Jos vaikkapa body ja housut on vauvan perusasu, molempia vaatteita kannattaa olla kaapissa useita kappaleita, ellei halua pestä pyykkiä joka päivä. Pikkuvauva puklailee, puolivuotias alkaa maistella soseita ja ryömiä, vuoden vanhaa taas kiinnostaa kodin koko irtaimisto pöydälle jääneistä tusseista kukkaruukkujen multaan.

Vaatevalinnoissa rahanmenoa voi joko vauhdittaa tai välttää omilla valinnoilla: merkkitietoiset vanhemmat voivat käyttää lapsen vaatettamiseen tuhansia euroja, kun taas kierrätysvaatteita merkkiin katsomatta suosiva perhe saattaa selvitä koko ensimmäisen vuoden jopa kympeillä tai korkeintaan muutamalla satasella.

”Vaatteista kannattaa ensiksi hankkia kokoja 50–74. Hankimme jokaisesta koosta 5–7 bodya, saman verran housuja sekä kaksi tai kolme pyjamaa. Lisäksi ostimme vauvalle sukkia. Ulkohaalareita hankimme kaksi, yhden vastasyntyneelle ja toisen noin yksivuotiaalle. Lisäksi ostimme ensimmäisen vuoden aikana yhden välikausihaalarin, kolme erikokoista fleecehaalaria, yhden collegehaalarin, kahdet toppahanskat ja -töppöset sekä useita eri kokoisia ja eri paksuisia pipoja, hanskoja ja villasukkia.” Riikka Jylhä-Vuorio, 29

”Hankimme vastasyntyneelle vain muutamia bodyja sekä ulkoilufleecen, sillä vaatteita tulee tyypillisesti paljon lahjoina ystäviltä ja sukulaisilta. Ja jos lähipiirissä on lapsia, tarpeettomaksi jääneet vaatteet kiertävät yleensä hyvin uusille omistajille.” Riikka Gassen, 31

2. Vauvan sänky, patja, peitto ja liinavaatteet

Jotkut lapset nukkuvat ensimmäiset kuukautensa vanhempien vieressä eli perhepedissä. Toiset viihtyvät perhepedissä jopa vuosia. Jos vauvan on kuitenkin tarkoitus nukkua omassa pinnasängyssään, sellaista voi kysellä vaikkapa kotikaupungin kierrätysryhmästä. Monessa perheessä taapero siirtyy pinnasängystä laidattomaan lastensänkyyn noin vuoden tietämillä, joten käytettyjä mutta hyväkuntoisia pinnasänkyjä on yleensä hyvin tarjolla.

”Olemme hankkineet melkein kaikki tarvikkeet nettikirpputoreilta. Tarjontaa on niin paljon, että todella usein kirpparilta löytyy juuri sellainen tuote, jonka alun perin halusikin.” Riikka G., 31

3. Leikkimatto

Vastasyntynyt ei tarvitse leluja, mutta vuoden ikäisen lapsen kohdalla tilanne on jo toinen.

”Emme hankkineet vauvalle leluja – paitsi leikkimaton, jonka ostimme tuttujen vanhempien suosituksesta. Leikkimatolla vauvan on helppo opetella tarttumaan kasvojen edessä roikkuviin leluihin. Näin jälkeenpäin ajateltuna mahtavinta oli se, että vauva viihtyi matolla muutaman minuutin kerralla yksikseen.” Riikka G., 31

”Hankimme vauvaa varten käsittämättömän määrän erilaisia aktivoivia hilavitkuttimia ja niihin sata kiloa pattereita. Hankintavaiheessa tuntui siltä, että jokaista tarvitaan. Loppujen lopuksi esikoisemme leikki mieluiten narunpätkällä koko ensimmäisen vuotensa ajan.” Lassi Puodinketo, 34

4. Harsoja, esimerkiksi 15 kappaletta

Mistä tunnistaa vauvaperheen kodin? Pyykkinarulla kuivuvista harsoista. Harsoille on usein paljon käyttöä, joten määrään satsaaminen saattaa kannattaa siitä huolimatta, että harsot voivat olla uutena melko hinnakkaita.

”Hoitolaukussamme kulkee aina kaksi harsoa. Toinen on ruokailua ja puklailua, toinen pyllynpesua varten. Kotona harsoja on puklujen varalta olohuoneessa, vauvan sängyn luona ja vanhempien makuuhuoneessa sekä pyllynpesua varten yhdet molemmissa vessoissa. Hankimme harsoja ensin kymmenen kappaletta, mutta tuntui, että ne olivat koko ajan pyykissä. Siksi ostimme vielä yhden viiden kappaleen pakkauksen.” Riikka J-V., 29

5. Kuljetusväline

Se, kulkeeko vauva kodin ulkopuolella pääasiassa vaunuissa, kantorepussa, kantoliinassa vai auton turvakaukalossa, riippuu ennen kaikkea perheen elämäntyylistä. Varmaa on se, että jonkinlainen väline on hankittava. Hintahaitari on jättimäinen: kantoliinan saa alle satasella, vaunuihin voi upottaa rahaa toista tuhatta euroa.

Yhdistelmävaunut tarkoittavat settiä, jossa on mukana vaunurunko, vaunukoppa ja ratasosa. Vaunukopassa vauva matkustaa vastasyntyneestä noin puolivuotiaaksi, kunnes siirtyy istumaan runkoon vaihdettavaan ratasosaan. Yhdistelmävaunujen ideana on, että samaan runkoon voi kiinnittää sekä vaunukopan että ratasosan.

Jos perheessä on auto, niin sanotut 3 in 1 -vaunut voivat olla kätevä valinta. Niissä on mukana vaunurunko, vaunukoppa, ratasosa – ja turvakaukalo, jonka voi kiinnittää sekä autoon että vaunurunkoon.

”Hankimme ensin eettiset vauvavaunut, jotka oli valmistettu hamppukankaasta ja kierrätysmateriaaleista. Sitten hankimme uuden auton, koska eettiset vauvanvaunut eivät mahtuneet vanhaan autoomme. Automatkoja varten ostimme turvakaukalon ja sen kiinnittämiseen sopivan telakan. Myöhemmin hankimme vielä erilliset matkarattaat, jotka eivät olleet enää eettiset mutta kylläkin käytännölliset.” Lassi, 34

”Hankimme vauvalle 3 in 1 -vaunut. Kauppaostoksille lähtiessä oli kätevä ottaa autoon vaunun runko, adapteri ja turvakaukalo.” Kersty Metssalu, 28

6. Ensikengät

Moni lapsi opettelee kävelemään ensimmäisen vuoden aikana. Se, millaiset kengät pieniin jalkoihin kävelemään lähtiessä tarvitaan, riippuu tietysti vuodenajasta. Monen lapsen jalka kasvaa yhden vuoden tienoilla suorastaan silmissä, eikä pikkuinen jaksa kävellä pitkiä matkoja. Sen vuoksi vähän käytettyjä kenkiä saa kirpputoreilta edulliseen hintaan.

”Ensimmäisen vuoden aikana hankimme ensikenkien lisäksi talvikengät.” Riikka J-V., 29

7. Vaippoja, lääkkeitä sekä hygienia- ja pesutarvikkeita

Äitiyspakkauksen tarvikkeilla pääsee hyvin alkuun, mutta moni haluaa tehdä hankintoja itse myös vastasyntyneelle. Mielipiteitä jakaa esimerkiksi tapaus kuumemittari: Äitiyspakkauksessa on mittari, mutta se on kainalomallia. Etenkin pienen vauvan lämpötilan saa monesti mitattua kätevämmin eli paljon kainalomittaria nopeammin korvamallisella digimittarilla – joka tosin maksaa kymmeniä euroja.

”Hankintamme ensimmäistä vuotta varten olivat nämä: korvakuumemittari, sinkkivoide, talkki, D-vitamiinitipat, ilmavaivojen hoitoon tarkoitetut Disflatyl-tipat, suolaliuostippoja, Bepanthen-voide, vauvojen Panadol, vauvojen Ibuxin, vauvojen aurinkovoide, vauvojen hammastahna, kahdet kynsisakset, viisi pesulappua, kaksi pyyhettä sekä suuret määrät korvapuikkoja, vanulappuja, baby wipeseja ja vaippoja. Hammasharjojakin hommasimme saman tien kolme kappaletta, koska suositushan on vaihtaa harja kolmen kuukauden välein. Ehkä olemme yli-innokkaita vauvanhuoltajia!” Riikka J-V., 29

8. Syöttötuoli mahdollisine tykötarpeineen

Noin puolen vuoden iässä koittaa juhlallinen hetki, jona vauvan saa nostaa pöytään ruokailemaan muun perheen kanssa. Syöttötuolia tarvitaan siis viimeistään silloin, mutta jotkut perheet hankkivat jo vastasyntyneelle syöttötuolin ja siihen kiinnitettävän vauvakaukalon.

Joka tapauksessa tuolin kannattaa olla tukevaa tekoa, sillä lapsi saattaa istua siinä vielä pitkään yksivuotissynttäreidensä jälkeenkin.

”Ostimme vastasyntyneelle syöttötuolin ja vauvakaukalon. Se oli korvaamaton hankinta! Vauvamme ei oikein viihtynyt lattialla, ja tuntui luontevalta pitää hänet jutteluetäisyydellä omien ruokailujemme ajan. Vauva tykkäsikin seurustella vanhempiensa kanssa pöydän ääressä. Sitteri olisi saattanut ajaa saman asian, mutta sellaista meillä ei ollut.” Riikka J-V., 29

9. Passi

Jos suunnittelet reissaavasi vauvan kanssa ulkomailla, passi on pakollinen hankinta. Vauvan on käytävä passikuvassa siinä missä aikuisenkin.

”Vauvamme sai passin kolmikuisena. Kuvaukseen mennessään hän juuri oppinut kannattelemaan päätään sen verran, että kuva voitiin ottaa istuen. Kuva on saanut lisänimen ”mugshot”, koska pojan tuijotus kameraan on melko tyly.” Riikka J-V., 29

10. Sairauskuluvakuutus

Jotkut perheet hankkivat lapselle vakuutuksen sairauden tai tapaturman hoitokulujen varalta, mutta pakollinen hankinta vakuutus ei ole.

Jos suunnittelet ottavasi vakuutuksen, varaa ehtojen selvittämiseen tarpeeksi aikaa, sillä ne vaihtelevat paljon yhtiöstä toiseen. Miettiä pitää sitäkin, haluaako vakuutuksen ottaa jo syntymättömälle lapselle, vai vakuutetaanko vauva syntymän jälkeen. Päätös vaikuttaa paitsi vakuutuksen hintaan myös siihen, millaisen hoidon kuluja perheelle tarvittaessa korvataan.

”Otimme lapselle vakuutuksen, mutta emme ole vielä joutuneet hyödyntämään sitä. Vakuutus tuo lisäturvaa, sillä sen avulla pääsee nopeasti hoitoon yksityiselle lääkäriasemalle.” Riikka J-V., 29

”Emme hankkineet vakuutusta. Mielestäni se on turhaa rahanmenoa. Lähdimme liikkeelle siitä, että lapsi on terve ja kaikki menee hyvin.” Riikka G

Tuemme vauvaperheitä tuotteilla ja palveluilla, jotka helpottavat uuden perheen arkea. #Perheenlisä-edut ovat suunnattu niin tuleville kuin nykyisillekin vauvaperheille ja ovat voimassa 31.12.2017 asti. Voit saada esimerkiksi vauvavakuutuksen eli syntyvän lapsen terveysvakuutuksen vuodeksi veloituksetta. Lue lisää‍.

​

Syntyvän lapsen vakuutus

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 syntyvän lapsen terveysvakuutuksen ottaneille. Syntyvän lapsen vakuutusta voi hakea heti, kun rakenneultraäänitutkimus on tehty aina synnytyksen alkamiseen asti. Äidin tulee olla laskettuna aikana enintään 45-vuotias ja hänen tulee osallistua kaikkiin tarjottuihin raskaudenaikaisiin tutkimuksiin ja seulontoihin, joilla selvitetään syntyvän lapsen terveydentilaa. Syntyvän lapsen vakuutusta hakiessa äiti täyttää terveysselvityksen, jonka perusteella vakuutuksen myöntäminen ratkaistaan.

Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun äiti on vakuutuksen hakemisen yhteydessä täyttänyt terveysselvityksen ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Sen jälkeen vakuutus jatkuu maksullisena. Vakuutuksen voi irtisanoa milloin tahansa vakuutuskauden aikana. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Henkivakuutus vanhemmille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana NewLife-henkivakuutuksen‍ ottaneille. Vakuutus on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu henkivakuutus, jossa henkivakuutusturva on 40 000 €/vanhempi. Vakuutuksen voi ottaa heti lapsen syntymän jälkeen aina siihen asti kun lapsi täyttää 1 vuotta. Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun vanhempi hakee vakuutusta ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Vakuutus ei edellytä terveysselvityksen täyttämistä. Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy.

Lyhennysvapaa perheille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi. Lyhennysvapaa asuntolainalle voidaan myöntää raha- ja laina-asiansa hyvin hoitaneille asiakkaille enintään 12 kuukaudeksi ilman palveluhinnaston mukaista toimitusmaksua. Lyhennysvapaaetua voi hakea verkosta ja konttorista hankkeen voimassaolon aikana. Lyhennysvapaan myöntää OP.

​