Mikä tekee elämästä onnellista? Näin te vastasitte - ja näin se täsmää muiden suomalaisten ajatuksiin

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.

Klassikkotango Satumaan lyriikat voisivat hyvin kertoa Suomesta. Onhan meidät julistettu jo kolmena vuotena peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Ykkössija perustuu YK:n onnellisuusraporttiin, jonka tulos onnellisuudesta perustuu kansalaisille eri maissa tehtyihin kyselyihin.

Mutta mitä onnellisuus tarkoittaa yksittäiselle ihmiselle? Mikä tekee elämästä rikkaan? Kysyimme asiaa OP:n lukijoilta Facebookissa. Vastauksia tuli lähes 200.

Selkeä kolmen kärki

Onni ei vaadi kuuta taivaalta.

Onnellisuustutkija Markku Ojanen on perehtynyt suomalaisten onnentekijöihin kolmella vuosikymmenellä. Hän sanoo, että OP:n lukijakyselyn tulokset kuulostavat varsin tutuilta.

– Ihmissuhteet ovat aina ykkönen ja terveys kakkonen. Myös hyvä arki on usein kärjen tuntumassa.

OP:n lukijoiden vastauksissa korostui erityisen selkeästi, että onnellisuuden kulmakivi on hyvä perusarki. Se koostuu pienistä asioista.

”Elämänrikkaus on taitoa osata nauttia arjen hetkistä ja arvostaa niitä! Puolison tai läheisten kanssa vietetyt hetket, siskonlapsien hoitaminen sekä esimerkiksi tuttavien kanssa käydyt puhelinkeskustelut”, eräs lukijoista kirjoittaa.

”Elämän onni on nippu pieniä asioita. Kuten se että on pystynyt käymään kuntouttavassa vesiliikunnassa näin pandemian aikana. Sekä hyvä ruoka parempi mieli”, toinen jatkaa.

Hyvän arjen ohella vastauksissa korostuivat terveys ja läheiset ihmiset: puoliso, lapset, muu perhe ja ystävät. Moni kommentoi, että kunhan elämässä on riittävästi rakkautta, muu on toissijaista.

Elämänrikkautta on omat lapset ja yhteiset kokemukset heidän kanssaan ja kun saa nähdä miten he rakentavat sitten omaa elämäänsä.

Vapaus voittaa valuutan

Suomalaisissa onnellisuustutkimuksissa esiin nousee aina yksi tekijä, joka vaikuttaa olevan meille erityisen ominainen. Se on vapaus.

Ojasen mukaan vapaus on korostunut eritoten viime vuosikymmenellä länsimaisissa onnellisuustutkimuksissa. Siihen liittyy myös positiivisuuden korostaminen: onni on vain omasta asenteesta kiinni.

– Ilmiö kuvastaa yksilökeskeistä kulttuuria, jossa jokainen on oman elämänsä herra.

Vapaus nousi esiin niin ikään OP:n kyselyssä.

”Vapautta ja mahdollisuutta elää sellaista elämää kuin itse haluaa”, eräs vastaajista toteaa.

Ojanen kertoo, että työ nostetaan harvoin kyselyissä yhdeksi tärkeistä onnentekijöistä, vaikka sillä on tutkimusten mukaan iso merkitys onnellisuudelle.

– Onnellisuus alenee huomattavasti, jos ihminen on vastoin tahtoaan työttömänä. Tutkimuksessa on kuitenkin luontevampaa korostaa niitä asioita, joihin voi itse vaikuttaa, Ojanen sanoo.

– Työ voi tuntua vapautta ihannoivassa kulttuurissa lähinnä pakolta.

Sama koskee rahaa. Sen tärkeyttä ei välttämättä kehdata myöntää, vaikka moni haaveilee edelleen lottovoitossa.

– Tutkimusten mukaan köyhyys on yksi merkittävimmistä onnellisuuden alentajista.

OP:n kysely noudattaa jälleen samoja linjoja: vain viisi listasi työn tai rahan onnellisuutensa avaimena. Tosin useampi toivoi, että oma taloustilanne olisi vakaa – ja että olisi joskus varaa matkustamiseen ja uusiin kokemuksiin.

”Arjen yksinkertaisista pienistä asioista nauttimista ja sitä, että elämäntilanne sekä talous on niin turvattu, että ensimmäinen asia aamulla herätessä ja illalla nukkumaan käydessä ei ole päivästä toiseen selviäminen”, kuului yksi kommenteista.

Ojanen toteaa, että onnellisuustekijöiden kärki on pysytellyt vuosikymmenten aikana suhteellisen samana. Tulokset ovat samantyyppisiä myös eri kulttuureissa.

– Onnenavaimet ovat aika universaaleja. Läheiset ihmiset ja terveys ovat aina ne peruspalikat.