Elätkö ruuhkavuosia? Siis elämänvaihetta, jolloin arki tuntuu kiireiseltä erilaisten vastuiden, velvollisuuksien ja loputtoman tehtävälistan vuoksi.

Ruuhkavuodet yhdistetään lapsiperheisiin ja vanhempiin, mutta ne eivät koske vain heitä, korostaa Laura Hannola. Hänen mukaansa ruuhkavuosia voi kokea monesta syystä ja elämänvaiheessa.

– Arkeen voivat kuulua työn lisäksi esimerkiksi ikääntyvät, apua tarvitsevat vanhemmat, lemmikkejä tai paljon aikaa vievä harrastus, Hannola sanoo.

Hän on paitsi työelämäasiantuntija ja kokenut HR-ammattilainen, myös yksi huhtikuussa ilmestyneen Ruuhkavuosiopas – Rakenna hyvä arki ja kukoista töissä -kirjan kuudesta tekijästä. Kirjoittajat ovat työelämän asiantuntijayritys Fambition Consulting Oy:n perustajaosakkaita ja he elävät itsekin ruuhkavuosia.

Ruuhkavuosiopas muistuttaa, että omaa arkeaan ja työuraansa voi johtaa aktiivisesti haluamaansa suuntaan. Hannola peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Hänen mielestään ei kannata ajatella, että ruuhkavuosista yritetään vain selvitä.

– Elämänvaiheita tulee ja menee. Ruuhkavuodet eivät mene hetkessä ohi, joten ei voi jäädä odottamaan, koska ne loppuvat.

Kaikkeen ei tarvitse venyä

Omaa tilannetta ei kannata juuri verrata muihin, sillä ruuhkavuosiin liittyvät haasteet vaihtelevat. Niihin vaikuttavat keskeisesti resurssit, kuten tukiverkostot, taloustilanne ja oman työn luonne.

Laura Hannolalla on 5- ja 8-vuotiaat lapset, vuorotyötä tekevä puoliso ja kaksi työpaikkaa. Hän työskentelee Fambitionissa osa-aikaisesti, minkä lisäksi hänellä on päivätyö HR-tehtävissä.

Yksi Hannolan omista oivalluksista on, ettei vastuita kannata haalia liikaa. Itselleen pitää olla armollinen.

– Ei tarvitse aina olla aktiivinen päiväkodin vanhempainyhdistyksessä ja taloyhtiön hallituksessa. Eikä pidä tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ole aktiivisin. Aina on joku, jonka tilanteeseen vapaaehtoistyö sopii juuri nyt paremmin.

Laura Hannola on opetellut pyytämään rohkeammin apua esimerkiksi naapureilta ja kavereilta.

Täytyy tehdä vai haluan tehdä?

Ruuhkavuosioppaan kirjoittajat kannustavat tutustumaan itseensä. Omien vahvuuksien, arvojen, motivaatiotekijöiden ja roolien ymmärtäminen auttaa tekemään arjen valintoja.

Hannola on tunnistanut tarvitsevansa paljon aikaa yksin. Sitä ei kuitenkaan ole aina helppo toteuttaa. Arki on täynnä työstä ja kotoa tulevia ulkoisia vaatimuksia asioista, jotka pitäisi tehdä.

”Täytyy tehdä” sijasta on käännettävä ajatus siihen, mitä haluaa tehdä. Ja myös sille on varattava aikaa kalenterista.

Hannolan mielestä Suomessa ollaan liian arkoja kysymään apua. Vallalla on vahva itsepärjäämisen kulttuuri. Lasten ansiosta Hannola on oppinut olemaan rohkeampi.

– Harva tulee tarjoamaan apua mutta kun sitä uskaltaa pyytää esimerkiksi naapurilta tai kaverilta, siitä voi tulla molemminpuolista. Pahinta, mitä voi tapahtua on, että toinen kieltäytyy.

Lapsen saaminen voi ajaa urakriisiin

Ruuhkavuodet ja lapsen saaminen ovat otollista aikaa identiteettikriisille. Hannola koki sen, kun hän sai esikoisensa vuonna 2010. Hän alkoi kyseenalaistaa uraansa, työidentiteettiään ja mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa.

Hän ei ole pohdintoineen yksin. Fambition Consulting teki vuonna 2017 Mothers in Business MiB ry:n jäsenille kyselyn, jonka lähes 500 vastaajasta 72 prosenttia ilmoitti harkinneensa työpaikan vaihtoa perhevapaiden aikana.

Hannola näkee tähän monta syytä. Perhevapaa saattaa olla ensimmäinen hetki uralla, kun saa selvästi etäisyyttä työhön. Toiseksi lapsi muuttaa arvomaailmaa. Esiin nousevat kysymykset kuka olen ja mikä minulle on tärkeää?

Pohdittavaksi tulee myös, kuinka uuden arjen pyörittäminen onnistuu, kun on töihin paluun aika.

Hannola kannustaa ottamaan arjen lisäksi uran omiin käsiinsä.

– Mieti, mikä kaikki on mahdollista. Ei ole tiettyä polkua, jota pitäisi edetä tai mennä sen mukaan, mitä muut ympärillä tekevät. Hyviä uria on monenlaisia ja niihin mahtuu myös suunnanmuutoksia.

Kolme työkalua ruuhkavuosiin

Hannola nostaa esiin kolme tehtävää Ruuhkavuosioppaasta:

1. Viiden sekunnin sääntö auttaa tunnistamaan, millä perusteella teet valintoja. Omia rajoja voi olla vaikea pitää silloin, kun on tottunut joustamaan muiden tarpeiden mukaan. Listaa viisi itsellesi tärkeää arvoa tai asiaa. Kun eteen tulee valintatilanne, kaiva lista esiin, lue se läpi ja tee päätös viiden sekunnin kuluessa. Älä etsi perusteluja tai muuta mieltäsi.

2. Aikaympyrällä voit tutkia, mihin aikasi todella kuluu. Piirrä paperille kaksi ympyrää: nyt ja ihannetilanne. Listaa itsellesi tärkeitä asioita ja arvioi, paljonko aikaa ne vievät päivästä tai viikosta. Jaa ympyrät sektoreihin. Vertaa, miten ympyrät eroavat toisistaan. Näkyvätkö arvosi siinä, mihin käytät aikaasi? Mieti yksi pieni asia, jonka toteuttaminen veisi sinua lähemmäs ihannetilaa heti tänään.

3. Kiitollisuuspäiväkirjalla voit ohjata tietoisesti huomiotasi positiivisiin asioihin. Tavoitteena on kirjata päivittäin jokin asia, josta voit olla kiitollinen. Tätä voi tehdä myös lasten kanssa, jolloin opetat samalla heitä näkemään arjessa hyviä, pieniä asioita.

​