Välitunti auttaa aivoja palautumaan oppitunnista. Myös välituntiliikunnalla on tärkeä tehtävä: se virkistää ja elvyttää verenkiertoa.

– Motorisesti haastava liike edistää myös matematiikan ja äidinkielen oppimista, liikunnanopettaja Heidi Rautajoki sanoo.

On tärkeää, että lapsi voi itse vaikuttaa siihen, miten hän liikkuu.

Hänestä lasten liikkumista ajatellaan turhan usein vain aikuisten ohjaamana toimintana tai suorituksena.

– Liikkuminen on sisäsyntyinen perustarve. On tärkeää, että lapsi voi itse vaikuttaa siihen, miten hän liikkuu. Se motivoi.

Pyysimme Rautajokea esittelemään viisi hänen koulussaan suosittua ja liikunnallista tapaa viettää välitunti.

1. Polttopallo: ”Reaktiokykyä, taktikointia ja jännitystä”

Pihalle piirretään ympyrä, jonka sisällä oppilaat seisovat. Kaksi vapaaehtoista jää piirin ulkopuolelle polttajiksi. He yrittävät polttaa muita osumalla heihin pehmeällä pallolla. Päähän ei saa heittää.

Kun joku palaa, hän liittyy polttajiin. Viimeiseksi rinkiin jäänyt voittaa.

2. Loikkis: ”Helppo leikki sosiaalisten tilanteiden opetteluun”

Kaikki seisovat viivan takana. Aluksi valitaan yksi jääjä, joka päättää, kuinka monta loikkaa muut ottavat.

Muut yrittävät ottaa mahdollisimman pitkiä loikkia. Kun kaikki ovat pysähtyneet, jääjä ottaa yhden loikan muita vähemmän. Jos jääjä ylettää koskemaan jotakuta, hänestä tulee uusi jääjä.

3. Ruutuhyppely: ”Välitunti tasapainoharjoittelulla”

Piirretään asfalttiin ruudukko ja sovitaan, miten mihinkin ruutuun hypätään. Esimerkki: Hyppijä heittää esineen ruutuun. Yksittäiseen ruutuun hypätään yhdellä jalalla, vierekkäisiin kahdella jalalla. Esineruudun yli hypätään.

Ruudukon päässä hypätään ympäri, palataan samalla tavalla alkuun ja poimitaan esine matkan varrella seisten yhdellä jalalla edellisessä ruudussa. Viivoihin ei saa osua.

4. Hippa: ”Yksinkertaisuudessaan loputtoman kiinnostava”

Valitaan, kuka on hippa, joka yrittää saada muut kiinni, sekä se, miten liikutaan ja pelastetaan.

Variaatioita on loputtomasti. Banaanihipassa kiinni jääneet jäävät paikoilleen ja nostavat kädet ylös. Muut voivat pelastaa heidät kuorimalla banaanin eli laskemalla kädet alas.

Haarahipassa kiinni jääneet jäävät seisomaan x-asentoon. Muut voivat pelastaa heidät ryömimällä heidän jalkojensa välistä. Hipan tavoite on saada kaikki kiinni.

5. Kirkonrotta: ”Sääntöjä ja seikkailua”

Valitaan kotipesä ja kirkonrotta eli etsijä. Muut menevät piiloon.

Kirkonrotta laskee sovittuun lukuun ja yrittää sen jälkeen löytää muut. Kun hän löytää jonkun, hän käy koskettamassa kotipesää ja huutaa löydetyn nimen.

Löydetty voi pelastaa itsensä ehtimällä kotipesään ennen kirkonrottaa.

Jos pesässä on muitakin löydettyjä, löydetty voi pelastaa heidät huutamalla ”kaikki pelastettu”. Peli päättyy, kun kaikki on löydetty.

Kännykät vähentävät liikettä

Aikuiset ovat usein huolissaan lasten liikkumisen vähentymisestä. Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaa todennäköisemmin, jos siihen tottuu jo pienenä.

– Moni lapsi motivoituu uuden oppimisesta ja siitä, että hän huomaa osaavansa enemmän kuin luulikaan.

Jos odottaa aikataulutettua liikuntaharrastusta, liikunnan määrä jää helposti liian vähäiseksi. Rautajoki kannustaakin kaikenlaiseen aktivisuuteen: ulkoiluun, pelailuun ja maailman tutkimiseen.

Joskus välkkäri eli ohjaamiseen koulutettu isompi oppilas kannustaa leikillisiin tapoihin viettää välitunti.

– Tärkein liikuntateko on jättää kännykkä kotiin ja lähteä ovesta ulos.

Suurimmassa osassa alakouluista ei saa käyttää kännykkää koulupäivän aikana välitunneillakaan. Rautajoesta se on hyvä linjaus.

– Olen kuullut, että jos kännykät on sallittu, 3.–6.-luokkalaiset roikkuvat niillä aika paljon.

Koulut voivat tukea liikkumista varaamalla oppilaiden käyttöön erilaisia liikuntavälineitä. Joskus välituntileikkeihin kannustaa myös välkkäri eli leikkien ja pelien ohjaamiseen koulutettu isompi oppilas.