Translate.com on ilmainen käännöspalvelu, mutta kuten muussakin elämässä ilmaisia lounaita ei ole olemassa. Asian vahvistaa myös F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

– Jos joku asia on liian hyvää ollakseen totta, niin ainakaan netissä se ei ole totta.

Tietoturvamaailmaa yli 20 vuotta seurannut Hyppönen tietää mistä puhuu. Takana on pitkä ura tutkimusjohtajana F-Securella ja Hyppönen on listattu useasti ICT-alan vaikutusvaltaisimpien ihmisten listalle. Lisäksi mies on yksi seuratuimmista tietoturva-asiantuntijoista Twitterissä.

Tietoturva-asiat tulee turhan usein painettua villaisella verkossa, sillä palveluiden lisenssiehdot ovat pitkiä kuin Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoi Ylen haastattelussa‍, että yritysten ja yksityishenkilöiden tulisi aina lukea käyttämiensä palveluiden käyttöehdot.

Mikko Hyppönen on toista mieltä. F-Securen tutkimusjohtajan mukaan tietoturva-asioita ei missään nimessä ratkaista sillä, että yrityksen työntekijät patistetaan lukemaan sopimusehtoja. Se ei yksinkertaisesti ole realistista.

– Esimerkiksi Translate.comin tapauksessa kannattaa toimia niin, että jos on käännättänyt tekstiä, niin kannattaa Googlailla löytyykö se verkosta.

Käy lukemassa mitä sinusta sanotaan

Käännöspalvelun kohdalla kyse ei välttämättä ole vakavasta asiasta, ellei käännöskoneeseen ole vahingossa syöttänyt henkilötietoja tai muuta arkaluontoista.

Hyppönen muistuttaa, että somessa ja verkossa kannattaa muutenkin käydä määräajoin katsomassa mitä yrityksestä sanotaan. Sama pätee toki myös yksityishenkilöihin. Oman nimen googlaaminen on ihan järkevää.

Yrityksestä tai yksityisestä henkilöstä käytävän keskustelun seuraamiseen on olemassa myös työkaluja. Google Alertsit ovat Hyppösen mukaan yksi sellainen. Jos syötetty sana tulee hakuindeksiin, ilmoittaa Google asiasta minuuteissa.

– Siinä ajassa ehtii jopa reagoida asiaan.

Mutta kuinka verkossa voi tunnistaa mahdollisen tietoturvariskin?

F-Securen Mikko Hyppösen mukaan hälytyskellojen täytyy soida jos tarjolla on loistotilaisuus. Se voi olla poikkeuksellisen edullinen tai jopa ilmainen älypuhelin tai jokin muu tuote.

Rikollisuus on siirtynyt verkkoon

Verkossa asioidessa täytyy muistaa, että suuri rikollisuus on siirtynyt reaalimaailmasta entistä vahvemmin verkkoon. Netissä etäisyyksillä tai maan rajoilla ei enää ole merkitystä, mikä unohtuu monelta suomalaiselta verkon käyttäjältä.

– Suomessa ollaan ylitetty se raja, jossa on todennäköisempää joutua rikoksen uhriksi verkossa kuin reaalimaailmassa.

Mikko Hyppöstä kuunnellessa tulee helposti mieleen, että onko verkossa edes olemassa turvallisia palveluita. Sellaisiakin on ja yhtenä esimerkkinä F-Securen tutkimusjohtaja nostaa Googlen.

– Siellä pidetään todella suurella vaivalla huolta, että muut eivät pääse käsiksi tietoihin. Paitsi tietysti Google itse. Googlen tietoturvataso on korkea, mutta yksityisyys surkea.

Yksityisyyden näkökulmasta Googlen palvelut ovat ongelmallisia. Tietojätti käyttää palveluidensa keräämiä tietoja ensisijaisesti markkinointitarkoituksiin ja Google tietääkin usein ihmisen mielihalut paremmin kuin ihminen itse. Se ei välttämättä ole aina pelkästään huono asia. Googlen etu on toki se, että sen järjestelmiin syötetyt järjestelmät tuskin joutuvat kovin helposti rikollisten käsiin.

Palataan vielä hetkeksi tapaukseen Translate.com. Mikäli epäilet kääntäneesi käännöskoneella arkaluontoista materiaalia, voit vaatia sen poistamista verkosta. Sama pätee myös muuhun materiaaliin netissä. Paras tapa saada arkaluontoinen materiaali poistettua verkosta on ottaa yhteyttä palvelun ylläpitäjään.

​

Checklist: Miten voit välttyä tietojesi joutumisen vääriin käsiin

  1. Tiedä missä palveluissa liikut ja mihin luovutat tietosi

  2. Tarkista tasaisin väliajoin mitä nimelläsi löytyy netistä

  3. Älä usko kaikkea mitä luvataan. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta

  4. Pankkitunnuksiasi ei koskaan kysytä verkossa tai puhelimitse

Lue lisää yritysten kohtaamista yleisimmistä tietoturvariskeistä‍