Suomen väestö ikääntyy ja työurat pitenevät. Samalla yritysten osaamistarpeet muuttuvat nopeasti muun muassa digitalisaation, automaation ja tekoälyn yleistymisen myötä. Työmarkkinoiden suhdanteet vaihtelevat, mutta yritysten tarve osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle ei ole poistunut.

– Yritykset tarkastelevat henkilöstöetuuksia aiempaa strategisemmin. Henkilöstön sitoutuminen ja osaaminen vaikuttavat suoraan yrityksen kilpailukykyyn. Siksi moni yritys kehittää palkitsemistaan ja etujaan houkutellakseen uusia osaajia ja pitääkseen kiinni avainhenkilöistään, OP-Henkivakuutuksen yritys- ja yhteisöasiakkaiden senioriasiantuntija Pietari Kauste sanoo.

Ryhmäeläkevakuutus houkuttelee ja sitouttaa osaajia

Yksi tällainen houkutteleva ja sitouttava etu on työnantajan tarjoama ryhmäeläkevakuutus‍. Ryhmäeläkevakuutus on yrityksen henkilöstölleen hankkima lisäeläke, jossa vakuutettuna on yrityksen eri työntekijäryhmiä.

– Lisäeläke tuo joustavuutta henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen ja nostaa eläkepäivien tulotasoa täydentämällä lakisää­teistä eläketurvaa. Kun henkilöstöllä on ryhmäeläkevakuutus, eläkeikää aiempi eläkkeelle jäänti on mahdollista. Kyselymme mukaan lähes puolet suomalaisista haluaisi jäädä eläkkeelle ennen virallista vanhuuseläkeikää‍, joten kyseessä on todella arvostettu etu, Kauste kertoo.

Yrittäjän näkökulmasta ryhmäeläkevakuutus on kannattava palkitsemistapa myös verotuksellisesti, sillä eläkevakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa, eikä niistä makseta palkan sivukuluja. Myöskään vakuutettu työntekijä ei maksa ansiotuloveroa lisäeläkemaksuista.

Kauste muistuttaa, että yksinyrittäjä ei ryhmäeläkevakuutusta pysty ottamaan, sillä ryhmään tarvitaan vähintään kaksi. Yrittäjä voi kuitenkin täydentää eläketurvaansa halutessaan yrityksensä ottamalla yksilöllisellä lisäeläkevakuutuksella.

Joustava tapa palkita henkilöstöä

Moni työnantaja arvostaa Kausteen mukaan ryhmäeläkevakuutuksessa myös sen joustavuutta. Lisäeläkemaksu voi vastata esimerkiksi joitain prosentteja työntekijän palkasta tai siihen voidaan sopia tietty euromääräinen summa.

– Ryhmäeläkkeellä ei kuitenkaan voi korvata palkan maksua, joten kyseessä on aito lisäetu työntekijälle, Kauste muistuttaa.

Joustavuudesta kertoo myös se, että ryhmäeläkemaksun määrä voidaan sitoa yrityksen tuloksentekokykyyn. Haastavina aikoina maksuista voi pitää välivuoden. Maksut ovat aina yrityskohtaisia ja riippuvat muun muassa yrityksen maksukyvystä.

– Etuuden määrä perustuu maksettuihin vakuutusmaksuihin ja niille kertyneeseen sijoitustuottoon. Jos maksua ei tiettynä ajankohtana makseta, lisäeläke-etuutta ei siltä ajalta synny. Yritysten maksujen määrät vaihtelevat, mutta tavoitteena on aina se, että työntekijälle kertyy lisäeläke-etuutta, joka kannustaa rakentamaan pidempää työuraa yrityksessä, Kauste sanoo.

Ryhmäeläkevakuutus voi olla myös osa tulospalkkiojärjestelmää.

– Tulospalkkiojärjestelmä voidaan rakentaa vaikkapa sellaiseksi, että työntekijän tulospalkkio-osuudesta maksetaan esimerkiksi puolet rahana, ja toinen puoli voidaan ohjata lisäeläkemaksuun. Tällöin lisäeläke-etuus on rakennettu osaksi yrityksen palkitsemisjärjestelmää.

Ryhmäeläkevakuutus ratkoo työuran loppuvaiheen haasteita

Kauste näkee ryhmäeläkevakuutuksen osana ihmisläheistä henkilöstöpolitiikkaa, jossa työntekijää ajatellaan kokonaisuutena työntekijävaiheesta eläkevaiheeseen saakka.

– On myös yhteiskuntavastuullista ajatella, että asioita voidaan järjestää niin, että lakisääteistä eläketurvaa kohtaan syntyy vähemmän paineita.

Ryhmäeläkevakuutus ratkoo erityisesti työntekijän uran loppupään haasteita. Monessa ammatissa, kuten raskaan liikenteen kuljettajana tai teollisuuden työtehtävissä, työkyvyn säilyminen eläkeikään asti voi olla haaste niin työntekijälle kuin työnantajallekin.

– Eläkeikään liittyy runsaasti pohdittavia asioita: millaisia töitä tehdään ja millaisilla työehdoilla, kun työntekijät ovatkin 65–70-vuotiaita. Siinä missä nelikymppinen kantaa vielä painavia sementtisäkkejä, voi se 65-vuotiaana tehdä tiukkaa. Vastaavia jaksamishaasteita voi ilmetä myös henkisesti kuormittavissa töissä, Kauste pohtii.

Työurat muuttuvat, tarve varautua säilyy 

Työurat näyttävät nykyisin hyvin erilaisilta kuin aiemmin. Harva viettää koko työuransa saman työnantajan palveluksessa, ja työpaikka voi vaihtua useita kertoja työuran aikana.

Jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa, ryhmäeläkevakuutukseen kertyneet varat voidaan tietyin ehdoin säilyttää hänen hyväkseen ja maksaa myöhemmin sovitun eläkeiän mukaisesti.

– Yritys voi kuitenkin määritellä vakuutukseen ehtoja, joilla etuus sidotaan esimerkiksi palvelusvuosiin. Näin ryhmäeläkevakuutus voi toimia myös sitouttamisen välineenä. Tyypillisesti tavoitteena on kannustaa työntekijää rakentamaan pidempää työuraa yrityksessä, Kauste kertoo.

Yritysten tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Toiselle tärkeintä on avainosaajien sitouttaminen, toiselle henkilöstön palkitseminen tai työurien joustava suunnittelu. Siksi myös ratkaisut rakennetaan aina yrityksen tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

– OP:n asiantuntijat auttavat mielellään arvioimaan, millainen ratkaisu tukee parhaiten yrityksen henkilöstöstrategiaa, palkitsemista ja pitkän aikavälin tavoitteita, Kauste kertoo.