Koronapandemiasta huolimatta on aika katsoa pidemmälle. Suurteollisuus, vähittäiskauppa ja moni muu ala maassamme eivät toimi jouhevasti ilman hyviä, vakituisia tekijöitä. Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ikääntyviä kuin nuoria ihmisiä. Väestömme kasvu ja myös lisätyövoiman saanti perustuu siihen, että Suomeen saataisiin jatkossakin riittävästi työvoimaa.

– Vähenevä työvoima tarkoittaa entistä kovempaa kilpailua osaavista työntekijöistä. Vielä 10–15 vuotta sitten usein ajateltiin, että jos joku lähtee, sopivia tulijoita kyllä riittää. Nykyään tilanne on toinen, OP-Henkivakuutuksen yritys- ja yhteisöasiakkaiden senioriasiantuntija Pietari Kauste toteaa.

Työnantajan tarjoama ryhmäeläkevakuutus voikin olla merkittävä etu, jolla työntekijöitä houkutellaan ja sitoutetaan. Vaikka työuran alussa voi olla vaikea ymmärtää oman eläketurvan merkitystä, paremman eläketurvan saaminen mahdollisesti jopa tavallista aiemmin kiehtoo.

– Merkittävällä osalla työssäkäyviä ei ole realistista käsitystä oman eläketurvansa ennustetusta tasosta. Kannustan jokaista tutustumaan siihen vaikkapa työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sivuilla, Kauste vinkkaa.  

Vähintään kaksi työntekijää on ryhmä

Ryhmäeläkevakuutus on yrityksen hankkima lisäeläke työntekijälle, jossa vakuutettuna on yrityksen eri työntekijäryhmiä vaikkapa autonkuljettajista asiantuntijoihin. Yksinyrittäjä ei ryhmäeläkevakuutusta pysty ottamaan, sillä ryhmään tarvitaan vähintään kaksi. Yrittäjä voi kuitenkin täydentää eläketurvaansa halutessaan yrityksensä ottamalla yksilöllisellä lisäeläkevakuutuksella.

– Oikein rakennetun ryhmän ryhmäeläkevakuutusmaksut ovat yritykselle verovähennyskelpoisia eikä niitä lasketa työntekijän palkaksi. Lisäeläkemaksuista vakuutettu työntekijä ei maksa ansiotuloveroa eikä työnantaja maksa niistä palkan sivukuluja. Ryhmäeläkevakuutus on myös joustava. Yritys voi maksaa vakuutusmaksuja sovitun mukaisesti kytkemällä maksun henkilöiden palkan määrään, jolloin maksu voi vastata esimerkiksi joitain prosentteja palkasta. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia jokin tietty euromääräinen summa. Ryhmäeläkkeellä ei kuitenkaan voi korvata palkan maksua, joten kyseessä on aito lisäetu työntekijälle, Kauste muistuttaa.

Vakuutusmaksu on yrityskohtainen

Joustavuudesta kertoo myös se, että ryhmäeläkemaksun määrä voidaan sitoa yrityksen tuloksentekokykyyn. Haastavina aikoina maksuista voi pitää välivuoden. Maksut ovat aina yrityskohtaisia ja riippuvat siis muun muassa yrityksen maksukyvystä.  

– Etuus on kuitenkin puhtaasti sidottu maksettuun maksuun ja siitä saatuun sijoitustuottoon. Jos maksua ei tiettynä ajankohtana makseta, lisäeläke-etuutta ei siltä ajalta synny. Yleensäkin yritysten maksujen määrät vaihtelevat, mutta kaikissa tavoitteena on se, että työntekijälle kertyy lisäeläke-etuutta, ja hänet saadaan silläkin tavalla sitoutettua pysymään yrityksen palveluksessa, Kauste sanoo.

Ryhmäeläkevakuutus voi olla myös osa tulospalkkiojärjestelmää.

– Tulospalkkiojärjestelmä voidaan rakentaa vaikkapa sellaiseksi, että työntekijän tulospalkkio-osuudesta maksetaan esimerkiksi puolet rahana, ja toinen puoli voidaan ohjata lisäeläkemaksuun. Tällöin lisäeläke-etuus on rakennettu osaksi yrityksen palkitsemisjärjestelmää.

Eläkejärjestelmä kestää, vaikka paineita on

Lakisääteisen eläkejärjestelmämme paineet ovat suuret, ja ne ovat aiheuttaneet muutoksia. Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa eläkeiät nousivat ikäluokkakohtaisesti jopa 68–70-vuoteen, työntekijän työeläkemaksut nousivat ja eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.

– Uskon, että suomalainen eläkejärjestelmä tulee kestämään, vaikka nuorten aikuisten suusta usein kuulee, että en tule koskaan saamaan eläkettä. Suomen eläkejärjestelmä on hyvä, mutta sen rinnalle kannattaa hankkia lisäratkaisuja. Lisäeläkevakuuttamisessa on se hyvä puoli, että se on veroteknisesti toimiva ja voidaan järjestää niin, että se todella on työnantajan ja tekijän yhteinen etu, Kauste pohtii.

Työntekijöitä sitouttavan kilpailuvaltin lisäksi ryhmäeläkevakuutus on ihmisläheistä henkilöstöpolitiikkaa, jossa työntekijää ajatellaan kokonaisuutena työntekijävaiheesta eläkevaiheeseen saakka.  

– On vastuullista ajatella henkilöstöä pitkällä aikajänteellä. On myös yhteiskuntavastuullista ajatella, että asioita voidaan järjestää niin, että lakisääteistä eläketurvaa kohtaan syntyy vähemmän paineita.

Ryhmäeläkevakuutus ratkoo erityisesti työntekijän uran loppupään haasteita. Ei ole aina päivänselvää, että samat hommat sujuvat kolme- ja kuusikymppisenä.  

– Eläkeikään liittyy runsaasti pohdittavia asioita: Millaisia töitä tehdään ja millaisilla työehdoilla voidaan ajatella ihmisten tekevän töitä 65–70-vuoden iässä. 25-vuotias ja nelikymppinenkin kantaa vielä 20 kg painavia sementtisäkkejä, mutta 65-vuotiaana se voi tehdä tiukkaa, Kauste pohtii.

Ja vaikka tilanne ei olisi ajankohtainen juuri nyt, voi se olla sitä jo 5–10 vuoden kuluttua.

Monessa ammatissa, kuten vaikka raskaan liikenteen kuljettajana tai tehdastyössä voi ikääntyminen olla todellinen haaste niin työnantajalle kuin tekijälle itselleen. Vastaavia jaksamishaasteita tullaan, eläkeikien noustessa, näkemään fyysisten töiden lisäksi myös henkisesti kuormittavissa töissä.

Ryhmäeläkevakuuttamiseen apua OP:n asiantuntijoilta

Vasta noin seitsemällä prosentilla suomalaisista yrityksistä on lisäeläkeratkaisuja käytössä, eikä Kauste nosta yhtään toimialaa, joka olisi hanakasti alkanut ratkaista ikääntyvän henkilöstönsä eläkeasioita.

– Tämä on ymmärrettävää, sillä väestörakenteemme käynnissä oleva muutos jää helposti liiketoiminnan tekemisen haasteiden jalkoihin. Me OP:ssa olemme kuitenkin vastuullinen tekijä ja asiantuntijataho, jonka kuuluu nostaa aihetta esiin. Juuri koska tämä asia ei pyöri ensimmäisten asioiden joukossa yritysten To do -listoilla, meidän tehtävänämme on herättää aiheesta keskustelua ja auttaa ratkaisujen löytämisessä, Kauste pohtii.

Nykyään nuoret aikuiset eivät ole enää niin kiinnostuneita niin kutsutuista eläkeviroista, ja työpaikkoja kuin eri työuriakin voi olla yhdellä henkilöllä useita. Jos työntekijä irtisanoutuu, lähtökohtaisesti maksettu eläkevakuutusraha jää työntekijän rahastoksi. Yleensä irtisanoutumisesta huolimatta summa maksetaan hänelle sopimuksen mukaisessa eläkeiässä.

– Yrityskohtaisesti voidaan tosin sopia, että jos työntekijä irtisanoutuu vaikkapa ensimmäisen viiden vuoden aikana, kerrytetty rahasto palautuu työnantajalle. Vakuutusyhtiölle maksettu raha ei jää missään tapauksessa. Voikin olla, että samassa työssä on oltava 3 tai 5 vuotta, että saa rahaston mukaansa. Tämäkin liittyy kiristyvään kilpailuun työntekijöistä: Uuteen työntekijään investoitu raha ja aika halutaan varmistaa tietyn aikaa.

Lue lisää ryhmäeläkevakuutuksesta‍.