Vuosi 2020 jää mieleen monesta erityisestä ilmiöstä. Kaksi vuodenaikaa – yhdeksän kuukauden syksy ja normaali kesä – sekä kevään alussa myrskyn merkit tuonut Covid 19 -koronapandemia jättivät jälkensä myös vakuutuskenttään.

Kun Pohjola Vakuutuksen‍ toimitusjohtaja Olli Lehtilä summaa taakse jäänyttä vuotta, hän käyttää termejä monivivahteinen ja vaiherikas, niin monia käänteitä vuosi sisälsi.

– Alkuvuosi oli hyvä, talous oli aktiivinen ja vakuutusmyynti oli hyvää. Normaalia talvea ei tullut, mutta tuli koronavirus, joka muutti ja myllersi arkemme ja toimintamme.

Lähes 1 700 henkilön Pohjola Vakuutuksen vahinkovakuutusorganisaatio siirtyi hyvin nopeasti etätöihin ja opetteli Teamsin käytön. Kevät oli ruuhkaista ja haastavaa aikaa asiakkuuksien hoidossa, mutta uusi työskentelytapa osoitti toimivuutensa, kiitos uudistuneen organisaation, nopean reagoinnin ja suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation.

– Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sujui hämmästyttävän hyvin. Suositteluindeksimme pysyi läpi vuoden hyvällä 70 prosentin tasolla.

Korona toi turbulenssia vakuutusmarkkinoihin

Rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti koronaan, ja pörssikurssit lähtivät laskuun mutta kääntyivät myös nopeasti ylöspäin. Pohjola Vakuutuksella on iso sijoitussalkku, mutta yrityksen vakavaraisuus kesti hyvin äkilliset kurssimuutokset.

Ensimmäinen iso haaste vakuutusrintamalla tuli maaliskuun puolivälissä, kun matkustusreitit ulkomaille ja ulkomailta alkoivat äkillisesti sulkeutua. Noin 200 000 ulkomailla matkustavaa suomalaista oli saatava nopeasti ja turvallisesti kotiin.

– Korvauspalvelumme ruuhkautui väliaikaisesti, sillä asiakkailta tuli yhteydenottoja moninkertaisesti normaalivuoteen verrattuna. Matkavakuutuksen‍ kriisiturvasta korvattiin muun muassa evakuointikuluja ja ambulanssilentoja akuuteissa matkasairaustapauksissa.

Korona lisäsi matkavakuutuskorvauksia mutta pienensi liikennevahinkoja

Koronan vaikutus matkavakuutuksista maksettuihin korvauksiin oli noin kuusi miljoonaa euroa. Yhteensä Pohjola Vakuutuksen koronapandemiaan liittyvät korvauskulut olivat 37 miljoonaa euroa. Isoimman summan nielaisivat tapahtumien keskeytysvahingot, kun suuret kotimaiset festivaalit jäivät viime vuonna pääosin järjestämättä.

Koronaan liittyvät rajoitustoimet vähensivät liikennevahinkojen määrää keväällä. Sama ilmiö näkyi alkuvuoden suotuisien säiden aikana. Vastaavasti vuoden mittaan lisääntynyt kotimaan matkailu kasvatti vahinkomääriä. Etätyöt puolestaan vähensivät työtapaturmia, ja henkilövakuuttamiseen‍ liittyvät korvausmenot vähenivät, sillä kiireettömiä lääkärissäkäyntejä siirrettiin.

Korvasimme vahinkoja poikkeusvuonna yhteensä 928 miljoonan euron arvosta.

– Vuosi oli kokonaisuutena aikamoista turbulenssia. Lopputulos oli kuitenkin taloudellisesti ja toiminnallisesti varsin hyvä. Korvasimme vahinkoja tällaisena poikkeusvuonna yhteensä 928 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2019 vastaava summa oli 961 miljoonaa euroa.

Erilaisia vaikutuksia Euroopassa

Johtaja Mari Pekonen-Ranta Finanssiala ry:stä seuraa asioita Euroopan unionin laajuisessa mittakaavassa. Vakuutusala on hänen mukaansa toiminut koronan aikana yleisesti ottaen normaalisti, mitä selittää yksi yhteinen nimittäjä.

– Infrastruktuuri on Euroopassa voimallisesti digitalisoitunut. Yhteydet toimivat, mikä mahdollisti sujuvan siirtymisen etätyöhön.

Sen sijaan kriisin vakavuus ja sen ehkäisemiseksi tehdyt toimet eroavat selvästi toisistaan eri maissa. Eteläisen Euroopan totaaliset sulkutoimet ja liikkumisrajoitukset heijastuivat vakuutusalaan, ja kriisi vaikutti moniin yhteiskunnan toimintoihin.

– Keskustelua herätti esimerkiksi se, onko kotona tehtävä etätyö työtapaturmavakuutuksen piirissä. Entä miten autovakuutus‍ käyttäytyy, kun autoa ei saa käyttää? Huolta herätti myös se, korvaako keskeytysvakuutus yritystoiminnan tappioita.

Miten korona on vaikuttanut vakuutusten kysyntään?

Pekonen-Ranta korostaa, että vakuutusala rakentuu yhteiskunnan päälle ja täydentää sosiaaliturvaa sekä terveydenhuoltoa. Henki- ja sairauskuluvakuutusten kysyntä on ollut kasvussa, samoin nuorten sijoitusinto. Vapaaehtoinen varautuminen ja arvostus omaa terveyttä kohtaan on noussut.

Suomen osalta Pekonen-Ranta näkee tilanteen vakaana, eikä isoja ongelmia ole noussut esiin. Sähköiset asiointi- ja palvelukanavat toimivat, ja joustavuutta on löytynyt kriittisissä kohdissa, kuten työnantajan työeläkemaksuissa alemmilla maksuilla ja pidemmillä maksuajoilla.

– Yritysten kustannuskuorman keventäminen tukee yritystoiminnan jatkuvuutta. Vakuutusyhtiöt omistavat myös paljon kiinteistöjä ja vuokranmaksujen alennukset ja lykkäykset ovat nekin tärkeä kädenojennus kriisitilanteessa.

Lue myös:

Koronavirus ja yrityksen vakuutukset‍

Tutustu vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutukseen.‍