Tämänhetkinen päästökehitys ja poliittiset sitoumukset ovat yhä kaukana Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämältä selvästi alle kahden asteen tasolta, kertoo OP Yrityspankin Sustainable Finance Analyst Essi Voutilainen.

Päästövähennysten kunnianhimoa tulisi lisätä merkittävästi ja nopeasti, jotta pahimmilta ilmastoskenaarioilta voidaan välttyä. 

– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamista laajamittaisesti uusiutuvilla energialähteillä. Päästövähennyksiä tarvitaan globaalisti kaikilla sektoreilla, Voutilainen sanoo. 

Globaali ilmastopolitiikka ei kuitenkaan ole yhtenäistä, ja vastakkainasettelu jatkaa kärjistymistään. 

Essi Voutilainen muistuttaa, että päästövähennysten kunnianhimoa tulisi lisätä merkittävästi, jotta pahimmilta ilmastoskenaarioilta voidaan välttyä. 

Geopolitiikka ja energiaturvallisuus kiihdyttävät vihreää siirtymää

Samalla kun Yhdysvallat irtautuu kansainvälisistä sopimuksista ja Donald Trumpin hallinnon linja on skeptinen ilmastopolitiikkaa kohtaan, myös EU:ssa on herännyt vastakkainasettelua kestävyyskysymysten ja kilpailukyvyn varmistamisen välillä – viimeisimpänä esimerkkinä päästökauppaan kohdistuva keskustelu päästöoikeuden hinnan laskemisesta. 

Tästä huolimatta EU ja monet Aasian maat vakuuttavat jatkavansa työtä saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Esimerkiksi Kiina pyrkii johtavaan asemaan vihreässä teollisuudessa ja energiasiirtymässä.

Vaikka Kiina onkin yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista maista, se on myös yksi suurimmista puhtaaseen energiaan investoijista ja vihreän siirtymän teknologioiden kuten aurinkopaneelien, akkujen ja sähköistyvän liikenteen valmistajista.

Vihreää siirtymää on viime vuosina kiihdyttänyt ilmastopolitiikan lisäksi energiaturvallisuus. Geopoliittinen epävarmuus, energian hinnanvaihtelut ja toimitusketjuriskit ovat edistäneet monen maan sähköistymistä ja omaa energiantuotantoa.

Esimerkiksi EU:n irtautuminen venäläisestä energiasta Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan vauhditti erityisesti uusiutuvaan energiaan kohdistuvia investointeja.

Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi

Suomi haluaa profiloitua vihreän siirtymän edelläkävijänä. Ilmastopolitiikan ytimen muodostaa kansallinen ilmastolaki, jonka mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

– Tähän mennessä Suomen suurimmat vihreän siirtymän investoinnit ja merkittävimmät päästövähennykset ovat kohdistuneet energiantuotantoon, kertoo Voutilainen. 

Keskeistä on ollut tuuli- ja ydinvoiman lisärakentaminen, sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen lämmöntuotannossa bioenergialla, sähkökattiloilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä. Edullinen ja puhdas sähkö on yksi edellytys uusien sähköä hyödyntävien teollisen mittaluokan tuotantolaitosten perustamiselle, ja talouskasvua toivotaankin esimerkiksi teräs-, akku- ja vetyteollisuuden hankkeilla.

Suomessa vihreää siirtymää varjostavat myös pullonkaulat, kuten sähköverkon kapasiteetti ja luvitusprosessien hitaus. Julkisessa keskustelussa ristiriitoja ovat herättäneet muun muassa datakeskusinvestoinnit, joiden rooli vihreässä siirtymässä koetaan osin epäselväksi. Ne kasvattavat sähkönkulutusta ja -hintoja, mikä voi aiheuttaa pullonkauloja muille ilmastokriittisille hankkeille.

Vihreä siirtymä jatkaa kasvuaan Suomessa

Elinkeinoelämän Keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan vuonna 2025 Suomessa valmistui yli 8 miljardin euron arvoista vihreän siirtymän investointeja, mikä on seurantahistorian korkein vuosittainen taso. Suurimmat investoinnit kohdistuivat maatuulivoimaan, datakeskuksiin sekä yksittäisiin suuriin tehdasteollisuuden hankkeisiin.

Vuodesta 2026 näyttää tulevan investointien osalta hieman vuotta 2025 hiljaisempi, mikä johtuu erityisesti uusien tuulivoimahankkeiden puutteesta. Hankkeita arvioidaan tällä hetkellä valmistuvan vuonna 2026 hieman yli viiden miljardin euron arvosta.

Vihreä siirtymä jatkaa kuitenkin vahvaa kasvuaan, ja vuodelle 2027 investointipäätöksiä odotetaan valmistuvaksi aikataulutettuihin hankkeisiin yli seitsemän miljardin euron arvosta. Arvioon sisältyy kuitenkin epävarmuuksia, ja se on suuntaa antava.

Vihreä siirtymä edellyttää pankkien ja muiden rahoittajien yhteistyötä

Pankeilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän rahoittajina ja mahdollistajina. Rahoitusvirrat ovat globaalisti jo siirtyneet puhtaisiin investointeihin, ja puhtaan energian sekä siihen liittyvän infrastruktuurin rahoitus kasvaa nopeasti.

– Vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy kuitenkin huomattavia poliittisia -, teknologisia - ja markkinaepävarmuuksia, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta erityisesti uusien teknologioiden osalta. Monet teknologiat ovat vielä kehitysvaiheessa, ja niihin liittyy pitkiä takaisinmaksuaikoja ja epävarmuutta liiketoimintamallien toimivuudesta, OP Yrityspankin Senior Sustainable Finance Specialist Nea Klossner kuvailee.

Pankin rooli ei rajoitu ainoastaan vihreiden investointien rahoittamiseen, vaan ulottuu asiakkaiden ilmastosiirtymän tukemiseen ja vähäpäästöisempiin liiketoimintamalleihin ohjaamiseen, Nea Klossner kertoo.

Pankeille tämä merkitsee haastetta rahoittaa vielä kaupallisesti kannattamattomia hankkeita ilman julkista tukea tai muita riskinjakoratkaisuja. 

Vihreän siirtymän eteneminen edellyttääkin pankkien, julkisen sektorin ja muiden rahoittajien yhteistyötä, joilla voidaan jakaa riskiä ja mahdollistaa investointien käynnistyminen jo varhaisemmassa vaiheessa.

Vihreän siirtymän tukeminen on osa OP Pohjolan strategiaa

Vihreän siirtymän tukeminen ja rahoitettujen päästöjen vähentäminen ovat keskeinen osa OP Pohjolan strategiaa, vastuullisuusohjelmaa ja ilmastosiirtymäsuunnitelmaa. Ne ohjaavat pankin liiketoimintaa kohti ilmastokestävää taloutta ja varmistavat pitkän aikavälin kilpailukyvyn muuttuvassa toimintaympäristössä.

Osana vuoden 2026 alussa päivitettyä vastuullisuusohjelmaa OP Pohjola tavoittelee yritysluottosalkkujen rahoitettujen päästöjen 50 prosentin vähennystä vuoteen 2035 mennessä vuoden 2022 tasosta. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. 

Myös kestävän rahoituksen kannassa tavoitellaan kasvua, ja tavoitteena on saavuttaa vähintään 11 miljardin euron kestävän rahoituksen kanta vuoteen 2028 mennessä. Ilmasto ja luontotavoitteet kytkeytyvät myös laajemmin vihreän siirtymän edistämiseen. Tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi kiertotalouden edistäminen sekä sähköistymistä tukevat rahoituskohteet, kuten sähköautojen rahoitus.

– Pankin rooli ei rajoitu ainoastaan vihreiden investointien rahoittamiseen, vaan ulottuu asiakkaiden ilmastosiirtymän tukemiseen ja vähäpäästöisempiin liiketoimintamalleihin ohjaamiseen. Hallitakseen ilmastosiirtymästä mahdollisesti johtuvia luottoriskejä pankin on keskeistä tuntea asiakkaidensa ilmastosiirtymäsuunnitelmat ja varmistaa, että asiakkaat tekevät riittäviä toimenpiteitä siirtymäriskien minimoimiseksi, Klossner painottaa.

OP Yrityspankki on laskenut liikkeelle 1,5 miljardin euron arvosta vihreitä joukkovelkakirjalainoja, joiden varat käytetään OP Green Bond Frameworkilla määriteltyihin vihreisiin kohteisiin.  Merkittävimmät rahoitukset kohdistuvat uusiutuvaan energiaan sekä energiatehokkaaseen rakentamiseen.

– Pelkkä vihreiden kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Hankkeiden tulee olla kokonaisuutena pankkirahoituskelpoisia: liiketoimintamallin, kassavirran, riskienhallinnan ja sopimusrakenteiden on oltava riittävän vahvoja. Vihreän siirtymän hankkeissa tämä korostaa usein julkisen tuen, pitkäaikaisten sopimusten (esim. PPA:t) sekä muiden riskinjakomekanismien merkitystä pankkirahoituksen mahdollistajana, Klossner kuvaa.