Viime vuonna syksyllä 7 000 osaajan yritys sai uuden isännän. Tietoevry, lähes kolmen miljardin liikevaihtoa pyörittävä it-jättiläinen, myi Tech Services -liiketoimintansa pääomasijoittaja Agilitasille.

Nyt kyseinen yksikkö työntekijöineen jatkaa uudella Vivicta-nimellä itsenäisenä yrityksenä. 

Taustalla oli Vivictan toimitusjohtaja Satu Kiiskisen mukaan kahden ja puolen vuoden strateginen arviointi, jonka lopputuloksena oli kaksi vaihtoehtoa: Tech Services menisi pörssiin tai myyntiin. Näistä valittiin jälkimmäinen.

Vivictan palvelut ovat monille asiakkaille kriittisiä – niistä lisää tuonnempana. Siksi ilmassa oli paljon kysymyksiä, huolia ja murheita.

– Asiakkaat ja asiakassuhteet, palvelut ja strategia ovat paljolti samat kuin ennen kauppaa. Nimi on uusi, ja uusi identiteetti markkinoilla mahdollistaa sen, että tulemme esiin uutena, itsenäisenä yrityksenä, Kiiskinen sanoo.

Mutta mitä tämä muutos käytännössä tarkoittaa?

Digi-infran putkimies

Vivicta on verkkosivujensa mukaan ”luotettu pohjoismainen digitaalisen transformaation kumppani, joka tekee arjesta sujuvampaa teknologian keinoin”.

Saisiko saman suomeksi?

– Joo, se on vähän sellainen sanahirviö, Kiiskinen sanoo ja naurahtaa. Sitten hän selittää:

Idea on auttaa yrityksiä hyödyntämään teknologiaa liiketoiminnassa. Siihen Vivicta tarjoaa esimerkiksi tekoälyosaamista, ohjelmistoja, pilvipalveluita ja muita digitaaliseen liiketoimintaan ja infrastruktuuriin liittyviä palveluita. 

Esimerkki metsäteollisuudesta:

Ala pyörii työkoneiden, rekkojen ja sahojen voimin. Mutta se, miten kaikki nämä saadaan optimoitua yhteen – miten, missä ja milloin puut muuttuvat tukeiksi ja tukit päätyvät tuotteiksi – on monimutkainen toimitusketju.

Vivicta on vähän kuin digitaalinen putkimies. Kun kaikki toimii, kukaan ei huomaa.

Tätä toimitusketjua hallinnoidaan ja optimoidaan it-järjestelmillä, jotka ovat Vivictan käsialaa.

Päivittäistavarakauppojen toimitusketjut, teräksen tuotantoprosessit, eläkkeiden maksu, valtion kriittinen infrastruktuuri – Vivicta löytyy monesta paikasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Esimerkiksi Suomen vaalilaskentajärjestelmä nojaa Vivictan it-ratkaisuihin.

Vivicta on vähän kuin digitaalinen putkimies. Kun kaikki toimii, kukaan ei huomaa. Mutta jos tulee pienikin ongelma, tulee itku ja hammasten kiristelyä.

Suomi konservatiivinen tekoälyn käyttäjä

Ennusteiden mukaan tämä vuosi on disruptiovuosi, jolloin tekoäly lyö läpi kunnolla.

Tällä hetkellä yritykset käyttävät Suomessa tekoälyä paljolti operatiivisten toimintojen tehostamiseen, Kiiskinen sanoo. Enemmän ja luovemminkin sitä voisi hyödyntää.

– Suomi on digitaalisessa transformaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä keskitasoa, eli olemme mukana muutoksessa, mutta emme kärkijoukoissa.

Tehokkaimmin tekoälyä hyödyntävät Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Singapore, joissa tekoäly on mukana strategisessa suunnittelussa niin kokonaisvaltaisesti, että se leikkaa koko liiketoimintaa.

Pahimmillaan suomalaiset yritykset varmistelevat itsensä hengiltä.

Sellaiseen kannattaisi panostaa Suomessakin, jotta voisi olla tekoälymurroksessa etunenässä. Suomalaiset ovat kuitenkin vähän konservatiivisia investoimaan tekoälyyn.

Iso syy on heikko taloudellinen tilanne. Varmistellaan, ettei vaan sattuisi mitään. Pahimmillaan suomalaiset yritykset varmistelevat itsensä hengiltä ja jäävät kehityksessä jälkeen.

– Kaikki kyllä puhuvat Suomessakin tekoälystä ja tekevät kokeiluja, mutta suuret investoinnit ja strategiset liiketoimintaan vaikuttavat muutokset ovat aika harvassa.

Näin tekoäly muuttaa liiketoimintaa

Kiiskinen antaa esimerkin, jossa iso norjalainen prosessiteollisuuden yritys on Vivictan avulla muuttanut toimintaansa tekoälyn ja digitaalisuuden avulla. 

– Prosessiteollisuuden toimintaa tullaan ohjaamaan etänä. Sen sijaan, että tuotanto pyörii työntekijöiden toimesta paikan päällä, sensorien ja reaaliaikaisen datan avulla toimintaa voi ohjata digitaalisen kaksosen eli virtuaalisen mallin kautta.

Vivictalle tekoäly on sekä palveluita, joita tarjotaan asiakkaille, että oman liiketoiminnan ytimessä. Tekoäly auttaa esimerkiksi ennakoimisessa ja data-analyysien teossa. 

Koodaajat käyttävät sitä jatkuvasti. Heillä on käytössään niin sanottuja tekoälyagentteja, joille kerrotaan, mitä niiden pitää tehdä. Koodaamisen sijasta koodaaja valvoo koodaavien agenttien toimintaa.

Satu Kiiskinen istumassa toimiston sohvalla
– En ole mikään portfoliojohtaja. Pistän itseni likoon, kun sellaiseen on tarve, Satu Kiiskinen kuvaa tapaansa johtaa.

Kiiskinen halusi ymmärtää asiaa konkretian tasolla, joten hän suoritti itsekin kurssin, jossa koodasi tekoälyn avulla varastonhallintajärjestelmän.

Tämä on tyypillistä Kiiskiselle: laittaa kädet saveen. Orimattilasta humanistiperheestä kotoisin oleva Kiiskinen sanoo, että johtaa edestä.

Renki, ei isäntä

Tekoäly ja teknologia ahdistavat monia.

Tietoturva pelottaa, mutta se on hallittavissa oleva asia, johon Vivicta Kiiskisen mukaan erityisesti panostaa. 

Vielä enemmän pelottaa se, onko kenelläkään kohta enää töitä, jos kaikki automatisoituu.

Työpaikkojen menetyksen pelon sijaan Kiiskinen näkee mahdollisuuden. Suorittavia töitä kyllä katoaa, mutta syntyy myös uusia töitä, joita ihmisen täytyy hallinnoida.

Yhteiskunnallisesti tekoäly voi Kiiskisen mukaan tehdä elämästä sujuvampaa, yksinkertaisempaa, turvallisempaa ja reilumpaa.

Esimerkiksi kaikki yhteiskunnan kriittiset palvelut terveydenhuollosta finanssisektorin ja julkishallinnon kautta sosiaaliturvaan voisivat toimia tekoälyn avulla integroidusti yhdessä. Nykyään kaikki on eri luukuilla: pankkiasiat, terapiaan pääsy, veroprosentin muuttaminen.

– Näin teknologia toimisi ihmisen ehdoilla, eikä toisin päin.

Uusi, parempi suhde

Palataan vielä alkuun ja yrityskauppoihin.

Mikä nyt siis on nimen ja omistajan myötä muuttunut?

Kiiskisen mukaan suurin muutos pikemminkin tuntuu kuin näkyy.

– Henkilöstömme on todella innoissaan, sillä kaikki kokevat, että meillä on nyt omistaja, jolle olemme prioriteetti. Uusi omistaja innostaa ja kannustaa investointeihin, ja kasvu nykyisillä markkina-alueilla on meille kaikista tärkein päämäärä.

Voisiko tehdä parisuhdevertauksen: aiemmassa suhteessa oli ihan hyvä ja turvallinen olla, mutta uudessa suhteessa on entistäkin kannustavampi puoliso, joka antaa vapauden loistaa?

– Kyllä, sellaisen vertauksen voisi tehdä.