Riskinotto kuuluu vahvasti yrittäjyyteen. Harva selviää myöskään ilman virheitä tai vääräksi osoittautuvia päätöksiä.

Digimarkkinoinnin asiantuntijayrityksen Aboadin toimitusjohtaja ja toinen omistaja Juha Pihkakoski laski äskettäin, että yritys oli tehnyt menneen vuoden aikana huonoja päätöksiä yli 15 000 euron arvosta.

Laskeminen oli hänen mukaansa kohtuullisen helppoa. Hän katsoi tehtyjä päätöksiä, joista yrityksen oli odotettu saavan liiketaloudellista hyötyä – oliko niistä todella ollut hyötyä ja jos, niin kuinka paljon?

Huonoiksi osoittautuneet päätökset liittyivät muun muassa uusien palvelujen myyntiin ja markkinointiin. Monessa tapauksissa kyse oli siitä, mihin resursseja – niin työtunteja kuin rahaa – oli kohdistettu.

– Olimme ajatelleet, että jokin liiketoiminnan osa-alue lähtisi pyörimään. Oli esimerkiksi laitettu paukkuja uuden koulutuksen markkinointiin ja sitten todettiin, etteivät ihmiset haluakaan sitä, Pihkakoski kertoo.

Huonoja päätöksiä yhdisti hänen arvionsa mukaan myös se, että liikkeelle oli lähdetty hieman turhan nopeasti. Jälkikäteen katsottuna olisi voitu tehdä vielä enemmän taustakartoitusta ja -selvitystä, onko jokin päätös järkevä ja saako yritys siitä hakemaansa hyötyä.

Myönnätkö virheen?

Pihkakoski huomauttaa, että vääristä päätöksistä ja epäonnistumisista puhutaan nykyään paljon. Usein oman tarinansa kertoo kuitenkin joko joku nyt jo hyvin menestynyt tai toisaalta konkurssin tehnyt, joka on lopulta menettänyt kaiken.

Hän halusi puhua aiheesta tuoreeltaan. Niinpä Pihkakoski kertoi laskelmistaan julkisessa LinkedIn-päivityksessä.

– Meidän virheet ja huonot päätökset eivät ole aiheuttaneet vahinkoa asiakkaille. Emme myöskään ole toistaneet samaa virhettä uudelleen.

Aiheen julkiseksi tuomista helpotti myös se, että yrityksessä oli kuitenkin tehty oikeita päätöksiä suuremmalla summalla kuin huonoja.

Aboadin liikevaihto ylsi viime vuonna 217 000 euroon ja liiketulos oli 41 000 euroa.

Juha Pihkakosken johtamassa Aboadissa on käytössä virheloki, johon kirjataan kaikki virheet, unohdukset ja tehdyt huonot päätökset.

Arvioi seuraukset

Pihkakoski korostaa, että jo ennen päätöksentekoa pitää pystyä arvioimaan kaikki mahdolliset seuraukset.

– Tosi usein mietitään mitä kaikkea hienoa tästä voi tulla. Mutta mikä on pahin, mitä voi tapahtua? Pitää peilata sitä, onko valmis ottamaan riskin ja selvitäänkö siitä, jos päätös osoittautuu huonoksi.

Toisaalta kaikkia riskejä ei pysty ikinä minimoimaan eikä asioista voi saada täydellistä tietoa. Niinpä ylianalysointikaan ei kannata.

– Monessa asiassa aika on haasteena. Jos odottaa liian pitkään, on auttamattoman myöhässä. Joku muu tekee asian tai mahdollisuus menee muuten ohi, Pihkakoski sanoo.

Analysoi ja ota opiksi

Kun jokin virhe on tehty, Pihkakosken mielestä itsensä ruoskiminen on turhaa. Tärkeintä on myöntää tapahtunut ja ottaa opiksi.

Tilanne kannattaa analysoida jälkikäteen, jottei sama toistu. Yritys voi saada samalla tärkeää tietoa siitä, onko esimerkiksi tiettyjä toimintamalleja tai asiakastapauksia, jotka eivät yksinkertaisesti sovi sille.

Aboadin yrityskulttuuri sallii virheet eli ne tuodaan avoimesti esiin. Niihin myös suhtaudutaan ratkaisukeskeisesti.

Viiden hengen organisaatiossa on käytössä virheloki, johon kirjataan kaikki unohdukset, erehdykset, mokat ja huonot päätökset – mitä on tapahtunut, mitä siitä seurasi ja ratkaisuehdotus jatkoa ajatellen.

– Kun joku on tehnyt virheen, on melko suuri todennäköisyys, että se olisi voinut tapahtua kenelle tahansa. Koitamme oppia ryhmänä, Pihkakoski kertoo.

Hän suosittelee seuraamaan ja mittaamaan, missä on onnistuttu ja missä ei. Raha on siinä hyvä mittari.

Pihkakoski muistuttaa, että yrittäjyyteen liittyy monenlaisia riskejä. Toiset ovat jopa liiketoiminnalle vaarallisia mutta toisaalta niissä on yleensä myös isompien voittojen mahdollisuus. Pienempien riskien toteutuessa epäonnistuminen taas harmittaa, mutta siitä pääsee helpommin yli.

– Jos kyseessä on liiketoiminnalle todellinen riski, pitää varmistaa ainakin, ettei montaa sellaista ole päällä samaan aikaan.