”Aurinkoinen viikonloppu luvassa eli ei kun vesille ja nauttimaan! Ai milloin on vene huollettu viimeksi? Varmaan tuossa pari vuotta sitten, mutta eihän tässä mitään sen kummempaa tehtävää ole. Hyvin on paatti aina pelittänyt, nyt vain liivit päälle ja veneilemään!”

Veneen huollosta luistaminen on tuttu tilanne monelle veneilijälle, mikä näkyy Meripelastusseuran kiireettömien tehtävien luonteessa: valtaosa vuonna 2012–2016 suoritetusta 1250 Trossi-tehtävästä johtui teknisestä viasta tai huollon laiminlyönnistä.

Trossi-tehtävillä tarkoitetaan kiireettömiä tehtäviä, jotka sisältyvät Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu‍n piiriin eli joissa avustettava on Trossi-jäsen.

– Erityisesti veneilykauden alussa törmäämme tilanteisiin, joissa veneilijä on lähtenyt soitellen sotaan eikä ole innostuksissaan malttanut laittaa moottoria kuntoon, kertoo Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Moni Meripelastusseuran tehtävistä liittyy veneen polttoaineen loppumiseen tai syöttöhäiriöön. Polttoaineen syöttöhäiriö tapahtuu silloin, kun polttoaineen seassa on vettä ja likaa, minkä seurauksena suodatin menee tukkoon ja kone sammuu.

– Kun vaihtaa suodattimet keväisin ja huoltaa moottorin säännöllisesti, pystyy vian välttämään. Polttoaineen kulutuksen taas voi arvioida suunnittelemalla reitin etukäteen. Kannattaa miettiä tankkauspaikat valmiiksi, ettei polttoaine lopu kesken, Stenberg vinkkaa.

Meripelastusseurasta apua monissa tilanteissa

Toinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien usein kohtaama tilanne liittyy apuvirran antoon. Kelien lämmetessä moni lomailija viettää useamman päivän veneellä mökkirannassa tai saaressa.

– Viikonlopun jälkeen huomataan, että jääkaappi ja poppikoneet ovat tyhjentäneet veneen akun. Tällöin Meripelastusseura tulee käynnistysavuksi, Stenberg kertoo.

Veneessä on usein kaksiakkujärjestelmä. Veneilijän tulisikin muistaa kytkeä käynnistysakku pois päältä silloin, kun veneellä ei ajeta. Stenbergin mukaan pelkkää kulutusakkua käyttämällä jää käynnistysakkuun virtaa moottorin käynnistämistä varten.

Teknisten vikojen lisäksi Meripelastusseura auttaa niissä tilanteissa, kun veneilijä arvioi reitin väärin. Tilastoissa vuosina 2012–2016 100 Trossi-tehtävää johtui merimiestaidollisesta virheestä ja noin 50 tehtävää virhearvioinnista tai huolimattomuudesta.

– Näitä tilanteita voi välttää helposti suunnittelemalla reitin etukäteen ainakin uusissa paikoissa veneillessä. Veneilijän tulisi tarkistaa, onko reitin varrella matalikkoja ja mahtuuko esimerkiksi siltojen alta purjeveneellä, Stenberg sanoo.

Trossi-jäsenyys tuo veneen turvaan

Kaikkia ongelmatilanteita ei vesillä pysty etukäteen ennustamaan. Siksi Stenberg suosittelee veneilijöille yhtenä ennakoinnin keinona Trossi-jäsenyyttä. Ihmiset pelastetaan vesiltä korvauksetta, mutta veneen kiireettömästä siirrosta peritään omakustannushinta.

Veneen kiireetön hinaus ei useimmissa tilanteissa kuulu vakuutuksen piiriin, jolloin hinauksen hinta voi kasvaa yllättäen korkeaksi. Trossi-jäsenpalvelun 75 euron vuosimaksulla veneilijä saa vikatilanteessa veneelleen maksuttoman avun.

– Trossi-jäsenyydessä on myös merkittävää se, että jäsenyydellä tukee aidosti vapaaehtoisten meripelastajien käytännön työtä ja valmiutta sekä paikallisyksiköiden opastustyötä, Stenberg sanoo.

Mies on itse ollut mukana Meripelastusseuran toiminnassa 2000-luvun alusta lähtien.

– Monesti puhutaan, että tämä on harrastus, mutta kyllä monelle kyseessä on elämäntapa. Auttaminen ja avun saannin varmistaminen vesillä on erityisen palkitsevaa, Stenberg päättää.

Lue lisää Trossista‍ ja liity jäseneksi!

​

​