Pendelöinti hyötyajaksi x 4: Niklas kirjoitti kirjan työmatkoillaan, Tuula juoksee
Pendelöinti vie suomalaiselta päivittäin keskimäärin 54 minuuttia eli 27 minuuttia suuntaansa. Onko pitkä työmatka rasite vai palauttavaa omaa aikaa?
Pendelöinniksi kutsutaan yleensä kodin ja työpaikan välistä matkantekoa kunnasta toiseen.
Fysioterapeuttina työskentelevä Tuula taittaa tuon katkan juosten.
Liikunta on Tuulan elämäntapa, intohimokin. Hän on ikäluokkansa parhaita kestävyysmatkoilla.
Päivittäistä työmatkaa turkulaiselle yksityiselle terveysasemalle kertyy kotoa Kaarinan Littoisista vajaat yhdeksän kilometriä kumpaankin suuntaan. Sen Tuula juoksee kolmisen kertaa viikossa. Yhteensä juoksukilometrejä kertyy viikossa 50–70, kesäisin enemmän. Parina päivänä hän pyöräilee työmatkansa.
Aikaa juosten taitettuun työmatkaan kuluu noin 50 minuuttia, suihkuineen reilu tunti.
Samalla Tuula on hoitanut valtaosan peruskuntoharjoittelustaan, ja saapuu työhönsä ja työn jälkeen kotiin huomattavasti pirteämpänä kuin jos olisi kulkenut matkan autolla.
– Aamulla juoksu herättää mukavasti, ja olen heti töihin päästyäni valmis töihin. Kotimatka taas on melkein meditatiivista – monesti vaihtelen reittejä ja juoksenkin pidemmän matkan, Tuula sanoo.
THL:n mukaan aktiiviset työmatkat voivat parantaa työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja. Kansanterveys ja työssä jaksaminenkin paranisi, jos työmatkat kuljettaisiin useammin kävellen tai pyöräillen. Samalla myös liikenteen ilmastopäästöt vähenisivät merkittävästi.
Pendelöinti on yllättävän yleistä
Pendelöinti on yllättävän yleistä etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurten kaupunkien liepeillä. Esimerkiksi Pirkkalan ja Raision työtätekevistä yli 70 % pendelöi lähikuntiin.
Olisiko vaihtoehtoinen tapa kulkea työmatkansa mahdollista, kuntarajoista piittaamatta? Katsotaanpa pendelöinti faktojen kautta:
- Neljä viidestä suomalaisesta työskentelee alle 20 kilometrin päässä kodistaan.
- Keskimääräinen työmatkan pituus vuonna 2021 oli Traficomin mukaan 16 kilometriä.
- Yli puolet työmatkoista oli alle kymmenen kilometrin mittaisia.
- Yhdensuuntaiseen työmatkaan käytettiin vuonna 2021 keskimäärin 27 minuuttia, Uudellamaalla jopa puoli tuntia.
- Päivittäin työmatkaan käytettiin siis aikaa melkein tunti päivässä.
Työmatkoista valtaosa, 70 %, tehtiin edelleen autolla. Autoon turvaudutaan jopa parin-kolmen kilometrin mittaisilla matkoilla.
Yksi syy on varmasti kätevyys: autolla kulkevat käyttivät työmatkaansa yleisemmin noin 20 minuuttia, kun taas joukkoliikenteellä tehdyt työmatkat kestivät keskimäärin tuplaten.
Vain 7 % matkalaisista kulkikin työmatkansa julkisilla eli bussilla, junalla, metrolla tai raitiovaunulla. 11 % kulki työmatkansa polkupyörällä, loput 8 % jalan.
Pääkaupunkiseudulla on muita kaupunkeja pidemmät työmatkat, ja siellä työmatkat kuljettiin suhteessa enemmän jalan, pyörällä ja julkisen liikenteen kyydittämänä. Toki julkinen liikenne ylipäänsä palvelee paremmin kaupunkien asukkaita.
Koronan vaikutusta työmatkoihin on vaikeaa löytää suoraan tilastoista, mutta Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 noin kolmannes palkansaajista työskenteli etänä ainakin joskus. Joka kuudes tekee työnsä etänä useimmiten tai pääosin. Siten etätyö on ainakin vähentänyt työmatkaan käytettävää aikaa.
Etätyötä tekevien mielestä yksi etätyön ehdottomista eduista on se, että pendelöinti väistyy. Työmatkaan kuluvan ajan voi käyttää johonkin muuhun.
Miten hyödyntää työmatkansa?
Työmatka vie monilta päivittäin noin tunnin ajasta. Toisin päin ajateltuna se tarjoaa tunnin päivässä omaa aikaa.
Miten voisi hyödyntää päivittäiset työmatkansa nykyistä paremmin?
Se, millä työmatkansa kulkee, rajaa toki tapoja, mitä työmatkoillaan voi tehdä.
Auton ratissa on pakko keskittyä ensisijaisesti liikenteeseen. Silloin ei lähetetä – tai ainakaan pitäisi lähettää – viestejä tai seurata palaverin kuvaa.
Työmatkapuuhat eivät saa sulkea pois muun liikenteen seuraamista – paitsi julkisissa liikennevälineissä.
Sama pätee pyöräilijään tai kävelijään. Kuulokkeilla ei saisi kokonaan sulkea pois muun liikenteen seuraamista.
Julkisilla liikkuva on suht vapaa keskittymään melkein mihin tahansa, mutta ei voi vapaasti osallistua esimerkiksi palavereihin, varsinkaan jos haluaa pitää firman asiat luottamuksellisina. Paljon voi kuitenkin saada aikaan:
Esimerkiksi liiketoimintajohtaja Niklas pendelöi Tammisaaresta Helsinkiin.
– Työmatkat kuluvat useimmiten töitten parissa, hän sanoo. Nykyään tosin useimmiten puhelimitse, kun ajaa itse.
Aiemmin, kulkiessaan päivittäin Karjaalta junalle silloiselle työpaikalleen Valtioneuvoston kansliaan, Niklas päätti pyhittää parin tunnin päivittäisen junamatkan kirjoittamiselle yhteensä puolen vuoden ajan. Pendelöinti synnytti kirjan ministerin silloisen erityisavustajan työstä!
Susannalle työmatkat ovat työaikaa
Markkinoinnin ammattilainen Susanna taas majailee pääosin Turun saaristossa, jossa sijaitsevasta vuokrayksiöstä on tullut samalla hänen etätoimistonsa. Hän tekee työnsä valtaosin etänä, mutta käy lähityössä ja yöpyy pääkaupunkiseudulla silloin, kun asiakaskontaktit sitä vaativat.
Yhdensuuntaiseen matkaan pitkänmatkan bussilla kuluu kesäaikaan lähes kolme tuntia, talvisin kahdella bussilla viitisen tuntia. Tuon ajan Susanna käyttää pääosin työn tekemiseen tai kanssamatkustajien somenkäytön tarkkailuun.
Matkalle voi kerätä työtehtäviä, jotka vaativat keskittymistä mutta eivät huippunopeita yhteyksiä.
– Minä olen se utelias, joka seuraan tekemisiänne ja vakoilen, mitä katselette kännykkänne ruudulta, hän nauraa.
Susanna sanoo havainnoinnin tuovan työlleen arvokasta näkökulmaa siihen, miten kuluttajat oikeasti käyttäytyvät somessa ja verkossa.
Susanna kerää matkaa varten työtehtäviä, jotka vaativat keskittymistä mutta eivät välttämättä huippunopeita yhteyksiä. Nettiyhteydet toimivat bussissa yleensä hyvin.
Työnantajan kanssa on sovittu, että työtehtäviä tehdessä pendelöinti lasketaan työajaksi, mikä ei ole työmarkkinoilla suinkaan itsestäänselvyys.
Työtehtäviä tehdessä matkat lasketaan työajaksi, mikä ei ole itsestäänselvyys.
Pääkaupunkiseudulla ollessaan Susannan työmatka bussin ja metron kyydissä lyhenee noin tuntiin. Silloin Susanna lukee, kuuntelee podcasteja tai treenaa Duolingo-kielisovelluksen kanssa espanjan kieltä, surutta ääneen höpötellen tai sovelluksen äänettömällä versiolla.
Monet muut pitkämatkalaiset näyttävät hyödyntävän matka-aikaa esimerkiksi kutomiseen ja kirjan lukuun. Moni myös nukkuu tai nuokkuu, jos yöunet ovat jääneet liian vähäisiksi.
”Työmatkalla olen rentoutuneimmillani”
Työterveyslääkäri Tiina pendelöi 38 kilometrin matkan Helsingistä Porvooseen omalla autollaan. Matkaan kuluu 40 minuuttia, ja sen Tiina on pyhittänyt äänikirjoille, pääosin helposti sulaville dekkareille.
– En kuuntele äänikirjoja juuri muulloin kuin yksin ajaessani, koska en halua kuunnella kirjaa kuulokkeilla, Tiina sanoo. Muuten hän lukee kirjansa mieluummin painettuna.
Äänikirjojen parissa työmatkat sujuvat nopeasti ja rennosti, ja ne myös irrottavat ajatukset pois työstä.
Kuvaavaa on, että kun työnantaja tutki First Beat -mittauksilla työntekijöidensä vuorokauden stressin ja palautumisen hetkiä, mittaustulokset kertoivat, että juuri työmatkaan kuluvat hetket äänikirjan parissa ovat Tiinalle vuorokauden rentouttavinta ja palauttavinta aikaa.
Työmatkat ovatkin tutkitusti myös psykologisesti oivallisia siirtymiä töitten pariin ja niistä pois.
Mihin sinä käytät oman tuntisi päivässä – somen ääressä nuokkumiseen, vai johonkin muuhun?
