Vuosittain tapahtuu noin 13 500 peräänajoa. Se on yleisin kolarityyppi liikenteessä. Peräänajojen edelle menevät vain peruuttamiset, jotka tapahtuvat yleensä pysäköintialueella.

Suunnittelija Toni Vuoristo Liikenneturvasta pitää tärkeimpänä peräänajojen ehkäisykeinona ennakoivaa ajotapaa. Lääke on siis kohtalaisen yksinkertainen, mutta tästä huolimatta peräänajojen määrä pysyy suorastaan hämmästyttävän tasaisena vuodesta toiseen.

Paikallaan ollessa henkilöautosta olisi hyvä nähdä edellä olevan auton perä kokonaan.

Kuinka iso turvavälin pitäisi jättää esimerkiksi liikennevaloissa edellä olevaan, pysähtyneeseen autoon? Vuoristo antaa konkreettisen esimerkin.

– Paikallaan ollessa henkilöautosta olisi hyvä nähdä edellä olevan auton perä kokonaan. Siis myös renkaat. Hyvä nyrkkisääntö on myös, että jos edellä oleva auto jostain syystä jäisi niille sijoilleen, sen ohittaminen onnistuisi peruuttamatta.

Turvaväli helpottaa myös näkyvyyttä ja sujuvoittaa tilannetta, jos vaikkapa hälytysajoneuvo sattuisi paikalle. Se voi tehdä muutakin hyvää:

– Ei imetä omaan autoon edellä kulkevien pakokaasuja, Vuoristo hoksauttaa.

Peräänajo syntyy kun kaasu syö metrit

Taajaman ulkopuolella turvavälin pitäisi olla vähintään saman verran metreinä kuin kuljettajalla on vauhtia. Eli 80 kilometrin tuntinopeudessa vähintään 80 metriä.

Pitkä ketjukolari katkeaa siihen ensimmäiseen, jolla oli turvaväli.

– Käytännössä etäisyyksiä voi olla vaikea hahmottaa liikenteessä. Toinen hyvä keino on laskea neljä sekuntia edelläolevaan. Laskemisen voi aloittaa, kun edellä oleva ajoneuvo ohittaa jonkin maamerkin, vaikkapa sillan tai liikennemerkin.

Vuoristo korostaa kuitenkin, että nämä nyrkkisäännöt pätevät hyvissä olosuhteissa.

– Olosuhteet on aina otettava huomioon ajotavassa. Kun on riittävä etäisyys edellä ajavaan, ei tarvitse tehdä niin äkkinäisiä liikkeitä. 

Joka kolmas peräänajo tapahtuu lumisella tai jäisellä kelillä. Näin syksyllä Vuoristo muistuttaa mahdollisten sumuisten aamujen riskeistä. Ajonopeuden pitäisi aina olla sellainen, että auton saa pysäytettyä tien näkyvällä osuudella.

– Jos näkyvyys on sumun takia huono, turvavälin pitää olla pidempi.

Kaksi kolmesta peräänajosta tapahtuu taajama-alueella.

Ketjukolari katkeaa ensimmäiseen turvavälikuskiin

Peräänajo johtaa vuosittain noin 2500 henkilövahinkoon. Viime vuonna peräänajokolarissa menehtyi Liikenneturvan tilastojen mukaan viisi ihmistä.

– Niskan retkahdusvamma on tyypillinen henkilövahinko peräänajossa. Oma turvavälimme turvaa itseämme ja autossamme olevia matkustajia, mutta myös edessä ja takana ajavia. Pitkä ketjukolari katkeaa siihen ensimmäiseen, jolla on riittävä turvaväli.

Joskus edelläolevan takapuskurissa roikkumista perustellaan kiireellä ja ruuhkaisuudella. Vuoriston mukaan tässä on hassu ristiriita, sillä riittävät turvavälit ovat nimenomaan liikennettä sujuvoittava seikka. Turvaväli helpottaa kaistanvaihtoja, liittymistä moottoritielle ja raskaiden ajoneuvojen liikkumista.

Katse omiin ajotapoihin olisi monilla kuljettajilla paikallaan, ja yksi muistuttaja voi Vuoriston mukaan olla jatkuvasti rikkoutuva tuulilasi.

– Jos sitä joutuu joka vuosi vaihtamaan, kannattaa kääntää katse omiin ajotapoihin. Tietysti kiveniskemiä voi tulla riittävälläkin turvavälillä.