Perjantai 13. päivä koittaa seuraavan kerran helmikuussa, ja heti uudestaan maaliskuussa 2026. Viikonpäiväsattuma tunnetaan kansainvälisesti epäonnen päivänä, mutta ainakaan Pohjola Vakuutukseen ilmoitetut ajoneuvovahingot eivät tue myyttiä.  

– Päivä ei erotu tilastoissamme poikkeuksellisena, sillä se osuu vuosittain eri vuodenajoille ja erilaisiin sääolosuhteisiin, Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Kristian Hiljander kommentoi. 

Perjantai ei muutenkaan korostu vakuutustilastoissa erityisen epäonnisena päivänä. Hiljanderin mukaan vahinkoja sattuu melko tasaisesti arkisin eri viikonpäivinä, joskin maanantai näyttää olevan hieman muita vahinkoalttiimpi päivä.  

– Viikonloppuisin on rauhallisempaa, ja sunnuntaisin ajoneuvovahinkoja sattuu keskimäärin vähiten. 

Perjantai 13. on tavallinen – mikä on todellisuudessa epäonnisin päivä?

Ajoneuvovahinkojen näkökulmasta esimerkiksi vuoden 2025 todellinen epäonnen päivä osui tiistaille 1.4.

– Tuon aprillipäivän nostaa kärkeen erityisesti tuulilasivahinkojen poikkeuksellisen suuri määrä. Yhteenajo- ja törmäysvahinkoja sattui sen sijaan eniten keskiviikkona 22.1., jolloin lunta satoi reilusti koko maassa, Hiljander kertoo. 

Vuoden 2024 epäonnisin päivä liikenteessä oli puolestaan perjantai 2. tammikuuta, jolloin kovat pakkaset aiheuttivat hurjan määrän autopalveluvahinkoja. 

Seuraava perjantai 13. päivä osuu helmikuulle. Voisiko se olla vuoden 2026 epäonnisin päivä liikenteessä?

– Helmikuussa voidaan kokea kireääkin pakkasta ympäri Suomen. Toivotaan tietysti, että vahingoilta vältytään, mutta pakkasilla on tapana aiheuttaa autoilijoille harmia etenkin arkipäivisin: kun olisi aika lähteä töihin, ei auto välttämättä käynnistykään, Hiljander kuvailee. 

Kolari sattuu todennäköisimmin nuorelle miehelle Uudellamaalla

Perjantai 13. päivän epäonnisuus näyttää siis olevan liikenteessä myytti, mutta kärsiikö jokin kuljettajaryhmä tilastojen valossa erityisen huonosta onnesta?  

Pohjola Vakuutukselle tehtyjen vahinkoilmoitusten perusteella kolari sattuu todennäköisimmin nuorelle miehelle: alle 20-vuotiaiden mieskuljettajien vahinkotiheys on yli 30 prosenttia korkeampi kuin samanikäisillä naisilla ja 140 prosenttia korkeampi kuin 40–44-vuotiailla miehillä. 

Vahinkotiheys laskee ja sukupuolten välinen ero tasoittuu hiljalleen iän ja ajovuosien karttuessa. Vahinkotiheys kohoaa jälleen noin 70 ikävuodesta eteenpäin. 

Alueellisesti kolarivahingoissa korostuvat isojen asuinkeskittymien maakunnat, joista Uusimaa pitää korkeimmalla vahinkotiheydellä kärkipaikkaa. 

– En silti lähtisi kutsumaan uusimaalaisia nuoria miehiä epäonnisimmiksi kuskeiksi, sillä kolarivahinkoihin ja niiden välttämiseen liittyy tyypillisesti se, missä liikkuu ja kuinka paljon liikkuu sekä kuljettajan oma liikennekäyttäytyminen. Onneen luottamisen sijaan kannattaa satsata tarkkaavaisuuteen liikenteessä, Hiljander sanoo.