Jos perheen toinen aikuinen kuolisi yllättäen, miten elämän saisi jatkumaan edes muilta osin kuten ennenkin? Kokosimme tyypilliset talouteen liittyvät huolet ja ratkaisut niihin.

1. Pystynkö maksamaan asuntolainan?

Moni miettii, joutuuko muuttamaan pois omasta kodista, kun asuntolaina pitää hoitaa yksin. Siihen voi varautua ottamalla asuntolainaan takaisinmaksuturvan‍ eli lainavakuutuksen. Kuolemantapauksessa laina maksetaan takaisin vakuutuksesta. Enimmäiskorvaus on 300 000 euroa. Luoton takaisinmaksuturva tuo turvaa myös, jos joutuu työkyvyttömäksi, työttömäksi tai saa pysyvän haitan tapaturman seurauksena.

Toinen vaihtoehto on henkivakuutus‍, jossa korvausmäärä kattaa henkilökohtaisen lainaosuuden. Henkivakuutuksen korvausmäärä on mitoitettu oikein, kun se kattaa vähintään osuuden lainasta, vuoden bruttotulot ja 20 000 euroa huollettavaa lasta kohden.

On hyvä muistaa, että henkivakuutuksessa edunsaaja, on hän sitten avio- tai avopuoliso, voi käyttää korvaussumman mihin itse haluaa, kun taas lainan takaisinmaksuturva on sidottu lainan maksuun.

Jos asuntolaina on jo kuitattu, ainakin avopuolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti ja määrätä asunnon omistusoikeus tai hallintaoikeus jälkeen jäävälle puolisolle.

2. Miten selviän arjen kuluista?

Harvalla on niin hyvät tulot, että perheen toisen aikuisen tulojen menetys ei vaikuttaisi arjen juoksevien kulujen hoitamiseen.

Jos puolisoilla on yhteinen tili, kannattaa varmistaa, että molemmilla on oikeus käyttää sitä itsenäisesti. Tällöin puolison käyttöoikeus tiliin säilyy myös kuolemantapauksessa. Kuolinpesästä tulee kuitenkin tilin toinen omistaja, joka voi halutessaan jäädyttää tilin varat. Siksi kaikkein parasta olisi, että molemmilla aikuisilla olisi omat tilit, joissa olisi säästöjä pahan päivän varalle.

Henkivakuutuksella‍ voi maksaa myös arkisia menoja, sillä edunsaaja saa korvauksen käyttöön melko nopeasti, kuukauden kuluessa siitä, kun hän on toimittanut vakuutuskorvaushakemuksen tarvittavine selvityksineen.

3. Mistä irrotan rahaa perintöveron maksamiseen?

Monia huolettaa etukäteen, että kuolleen varallisuudesta määrättävä perintövero on niin suuri, että sitä ei ole varaa maksaa.

Onneksi aviopuoliso ja lapset maksavat pienintä perintöveroa. Kun perintöveroa lasketaan, aviopuoliso on oikeutettu 90 000 euron puolisovähennykseen ja alaikäiset lapset 60 000 euron alaikäisyysvähennykseen. Lähiomaisille maksettuna vakuutuskorvaus on koko määrältään perintöveron alaista. Jos perinnön osuus jää vähennysten jälkeen alle 20 000 euroa, perintöveroa ei tarvitse maksaa*.

Jos omaisuutta on paljon, sen määrän voi huomioida henkivakuutusta ottaessa. Tällöin perintöveron voi maksaa vakuutuskorvauksella ilman, että on pakko myydä vaikka perheen rakasta mökkiä.

Perunkirjoitus täytyy hoitaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perintöveropäätös tehdään 6–12 kuukauden kuluessa siitä, kun verottaja on saanut perukirjan. Mikäli parilla tai puolisolla on henkivakuutus, on jälkeen jäävällä puolisolla edunsaajana hyvin aikaa hakea vakuutuskorvaus.

*Tarkemmat tiedot ajantasaisesta perintöverotuksesta ovat luettavissa Verohallinnon sivuilta‍.

Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä osuuspankit toimivat.