Kun suomalainen mies on käynyt läpi kamerat, hifi-laitteet ja moottoripyörät, hän voi seuraavaksi innostua vaikka - kelloista. Näin kävi helsinkiläiselle Joona Vuorenpäälle.

Vuorenpään mielestä kellot ovat kiehtovia.

– Kello on ainoa mekaaninen laite, joka on säilynyt toimintaperiaatteiltaan melko samanlaisena 500 vuotta. Toki myös stradivarius-viulu on, mutta kello on ainoa laite, johon myös törmää joka paikassa, Vuorenpää sanoo.

Vuorenpää kiinnostui kelloista kymmenisen vuotta sitten, kun hänen kaverinsa esitteli omaa kelloharrastustaan. Ensimmäiset hankinnat, kaksi kelloa olivat 40-vuotislahja vaimolta.

– Minulla on ne vieläkin, Vuorenpää sanoo. Kokoelma on sittemmin kasvanut niin, että siinä on vaihdellen 10-20 kelloa.

Näin kävi, vaikka Vuorenpää pitkään hämmästelikin kaverinsa hurahtamista kelloihin.

– Ihmettelin harrastusta, jossa keräiltiin painavaa, ranteessa kannettavaa metalliesinettä - joka kaiken lisäksi oli mielestäni ylihinnoiteltu, Vuorenpää sanoo ja nauraa.

Kännykät korvasivat rannekellot

Tuhannet suomalaiset ovat kiinnostuneita kelloista. Tosiharrastajien joukko on kuitenkin vain muutaman sadan hengen kokoinen. Harrastajat ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulta sekä muista suurista kaupungeista. Enemmistö on miehiä, mutta mukana on Vuorenpään mukaan naisiakin.

Kelloharrastajien joukko jakautuu vielä alaryhmiin. Jotkut ovat keskittyneet tiettyyn kellomerkkiin, toiset pelkästään vintage-kelloihin. Joku saattaa harrastaa sukelluskelloja.

Pieni porukka Suomessa on aina harrastanut mekaanisia kelloja. Ne ehtivät kuitenkin mennä pois muodista 1980-luvulla, kun uudet digitaaliset kellot yleistyivät. Vuorenpään mukaan 1990-luvulla oli muutama kellomerkki, jota suomalaiset ostivat. Sitten kännykät korvasivat nekin vähät rannekellot.

– Harrastaja voi olla yhtä aikaa kiinnostunut sekä vanhoista mekaanisista arvokelloista että uusimmista elektronisista älykelloista. Kelloja voi harrastaa niin monella tapaa.

Tällä vuosikymmenellä kellot ovat olleet taas uudessa nosteessa asusteina.

– Tunnetut muotimerkit, kuten Diesel, DKNY ja Tommy Hilfiger ovat tuoneet omat muotikellonsa kauppoihin 2000-luvulla, mikä on lisännyt kellojen suosiota, Vuorenpää sanoo.

Hän huomauttaa, että viime vuosina moni suomalainen on huomannut tarvitsevansa kuitenkin kännykän lisäksi oikean kellon.

Kellon ei tarvitse olla kallis

Miten pitäisi lähteä liikkeelle jos haluaa alkaa harrastaa kelloja? Kelloilla on yleisesti varsin kallis maine.

Vuorenpäällä ei ole itsellään mitään erityistä "kellotiliä", jonne hän säästää uusia hankintoja varten. Hän ei myöskään osta kelloja lainarahalla, vaikka tietääkin, että jotkut ostavat.

– Sellaisia harrastajia on, jotka pohtivat kalliin kellon hankintaa ja kysyvät kellopalstoilla ihan suoraan, että onko joku ottanut sieltä tai täältä lainaa hankinnan rahoittamiseksi, Vuorenpää sanoo.

Hänen mukaansa varsinkin käytettyjen kellojen kauppojen kautta on saatavilla lainarahoitusta.

Vuorenpään mukaan harrastuskellojen ei kuitenkaan tarvitse olla kalliita. Keräilyn voi aloittaa vaikka japanilaisen Seikon edullisilla kelloilla tai vanhalla perintökellolla, jos vintage-kellot viehättävät. Vanhoja kelloja löytyy halvalla kirpputoreilta sekä kellohuutokaupoista.

Vuorenpää vinkkaa myös, että pieteetillä tehdyt arvokkaat paristokäyttöiset kvartsikellot saattavat olla tekemässä paluun.

– Tuhansienkin eurojen kello on mahdollinen, jos muuten ostelee niukasti ja jos rahoittaa sen ostamisen myymällä jonkun toisen kellon. Osa harrastajista on niin hyvätuloisia, ettei heidän tarvitse tinkiä mistään muusta.

Vuorenpään mukaan laadukkaassa kellossa eivät rahat mene koskaan hukkaan.

Haaveissa ateljee-kello

Toistaiseksi harrastus ei ole lähtenyt käsistä. Vuorenpää tietää, että niinkin voi käydä.

– Oma kellomakuni ei ole muuttunut siitä, kun ostin ensimmäiset kelloni. Makuni ei ole muuttunut dramaattisesti kalliimmaksi. En tavoittele graalin maljoja, Vuorenpää vakuuttaa.

Sen verran aihe on kuitenkin vienyt miestä, että Vuorenpää on julkaissut kaksi kellokirjaa. Vuonna 2011 Tammi kustansi Kellomies-nimisen kirjan kelloista ja vuonna 2016 Ajan mestarit -arvoteoksen suomalaisista kellosepistä maailmalla.

Vuorenpää tunnetaan myös Kellomies-nimisestä blogistaan. Ja onpa hän ehtinyt toimia Kelloseppäliiton puheenjohtajanakin - vaikka ei ole itse kelloseppä vaan valtiotieteen maisteri. Päivätyönään Vuorenpää työskentelee turvallisuusalan ammattilaisten, Finnsecurity ry:n toiminnanjohtajana.

Leikitään vähän aikaa, että raha ei olisi esteenä. Minkä kellon Vuorenpää valitsisi, jos saisi valita minkä vaan ja kustannuksista välittämättä?

Vuorenpää vastaa valitsevansa siinä tapauksessa kelloseppä Kari Voutilaisen kellon. Vuorenpään mukaan Voutilaisen ateljee Sveitsissä valmistaa vuodessa vain noin 40 kelloa. Osaa kelloista tehdään jopa kaksi vuotta. Sellaisen hinta voi nousta puoleen miljoonaan euroon.