Koira-alasta on tullut 2010-luvulla miljardibisnes. Suomen Kennelliiton entinen viestintäpäällikkö Kaija Unhola on tutkinut asiaa työurallaan useampaan otteeseen.

Vielä vuonna 1999 koiria oli Suomessa noin puoli miljoonaa ja niihin kulutettiin vuositasolla 210 miljoonaa euroa. Nykyisin koiria on jo 800 000 ja niihin käytetään rahaa miljardin verran.

Unholan laskelmien mukaan yhteen koiraan kulutetaan siis nykyisin yli tuhat euroa vuodessa ‒ siitäkin huolimatta, että Suomessa on eletty jo pitkään talouden taantumassa.

‒ Osa kulutuksen kasvusta selittyy sillä, että koirien määrä on lisääntynyt, kun lemmikit elävät pidempään kuin aiemmin. Osin kasvu johtuu taas siitä, että parissakymmenessä vuodessa koirien hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Koiran ravinnosta, kulutustavarasta ja harrastuksista on tullut entistä suurempi osa arkea. Myös lääkärikäynteihin ja lääkkeisiin kuluu rahaa, Unhola tietää.

Mikä tahansa marketin koiranruokakaan ei enää kelpaa, vaan eväiden on tultava lihatiskistä. Koiranruokabisnes syökin merkittävän osan koira-alalle tulevasta rahasta.

Ei enää vain lemmikki

Koirien määrä on kasvanut 150 000:lla yksilöllä muutamassa vuodessa. Jos parikymmentä vuotta sitten kaupunkiasunnon sohvan nurkassa olla nökötti yksi koira, yhä useammin karvakuonoja on kaksi tai jopa enemmän.

Lisäksi perinteinen kultainennoutaja ei enää kelpaa kaikille. Rotukirjo on kasvanut entisestään.

Kun vielä muutama vuosikymmen sitten koira otettiin täydentämään farmariauton ja kahden lapsen yhdistelmää, näin ei enää aina ole. Koiran avulla ihmiset rakentavat omaa ulkokuortaan. Koira on eräänlainen osoitus siitä, mitä ihminen haluaa itsestään kertoa ulkopuolisille.

‒ Koira on yhä enemmän perheenjäsen, jonka avulla halutaan ilmentää myös omaa hyvinvointia, Unhola vahvistaa.

Ulkomailla koiraan panostaminen on ollut trendikästä jo pidempään. Esimerkiksi yhdysvaltalaisjulkkisten tapa kohdella lemmikkejään on toiminut mallina suomalaisille.

Rekisteröityjä koiraharrastuksia on Suomessa jo yli 70, ja palveluita nelijalkaisille perheenjäsenille on tarjolla osteopatiasta, koirauintiin, hierontaa ja vakuutuksiin.

Yrityksiä omiin tarpeisiin

Koiranhoitaja Raisa Kouhia osui miehineen todelliseen kultakaivokseen, kun he perustivat joitakin vuosia sitten koirahotellin ja ostivat sitten koirapäiväkodin toiminnan osaksi yritystään.

Kun avaa Helsingin keskustassa sijaitsevan koirapäiväkodin oven, tulijaa tervehtii koirien haukku. Muutama karvakuono saapuu ovelle häntää heiluttaen vaatimaan rapsutusta. Vanha springerspanieli uskaltautuu hyppäämään vasten, kun tulija ei anna tarpeeksi huomiota.

‒ Se on nimeltään Ronja, Kouhia huikkaa valkoisen koiraportin takaa.

Koiraparkki-niminen koirapäiväkoti on toiminut Helsingin Kampissa parin vuoden ajan.

Koirapäiväkodin perustaja halusi saada oman nelijalkaisensa päivähoitoon. Koska sopivaa päivähoitopaikkaa ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Loppujen lopuksi päiväkotiin oli tulijoita enemmän kuin oli mahdollista ottaa.

‒ Kysyntä räjähti käsiin ja ostimme toiminnan osaksi Espoossa pitämäämme koirahotellia, Kouhia kertoo.

Nyt koirapäiväkodissa työskentelee Kouhian lisäksi kolme vakituista ja useita harjoittelijoita.

Kouhian ja tämän miehen koirahotelli-idea lähti niin ikään tarpeesta saada omat tiibetinterrierit hoitoon pariskunnan lomamatkojen ajaksi. Koska he eivät halunneet viedä koiriaan häkkihoitoloihin, vaan halusivat tarjota mahdollisimman kodinomaisen hoitolaympäristön, piti perustaa kahdeksanpaikkainen hotelli.

Kanta-asiakkaita ulkomailta

Koirahotellia Salon Perniössä pyörittävä Tuire Olvio on onnistunut seitsemässä vuodessa muodostamaan kanta-asiakkaiden verkoston.

Esimerkiksi New Yorkissa ja Pietarissa asuvat koirat saapuvat joka kesä asiakkaaksi koirahotelliin, jossa koirilla on ikkunalliset huoneet sängyllä ja lattialämmityksellä. Tarjolla on myös hierontapalveluita ja aktiviteetiksi esimerkiksi pallomeri. Valtaosa asiakkaista ajaa puolitoista tuntia pääkaupunkiseudulta koiran hoitopaikan tähden.

‒ Koirille halutaan vain parasta. Lisäksi yksilöllinen palvelu houkuttaa. Koska koiria pidetään entistä enemmän lapsen korvikkeena ja perheenjäsenenä, häkkihoito ei ole vaihtoehto, Olvio kuvailee.

Kouhia on törmännyt samaan ilmiöön. Hänen mukaansa koiraa inhimillisestään jopa liikaa. Koira puetaan aamuisin merkkivaatteisiin, sitä työnnetään lastenvaunuissa pitkin keskustaa ja esitellään vastaantulijoille. Jotkut syöttävät lemmikkejään lusikalla ja juottavat niitä tuttipullosta.

‒ Koska koiraa pidetään lapsena, se halutaan viedä myös päiväkotiin. Tänne tulee koiria leikkimään ja tapaamaan kavereita. Sitten on se osa, joka ei tule toimeen yksin tai jota omistaja ei halua pitää yksin. Sitten ovat ne, jotka tarvitsevat pitkän työpäivän tai -matkan ajaksi hoitopaikan. Meillä päivä maksaa 35 euroa. Tämä ei missään nimessä ole halpaa, mutta tämä on kuluttajasta paras vaihtoehto, Kouhia sanoo.

Koirista on tullut päähenkilöitä myös sosiaalisessa mediassa. Monilla nelijalkaisilla on omat Facebook- ja Instagram-tilit.

‒ Kuvia lähes vaatimalla vaaditaan myös hotellivierailta, Olvio vahvistaa.

Koiran tarpeet unohtuvat

Koiriin kulutetaan nykyisin rahaa kuten muihinkin harrastuksiin. Syy ei kuitenkaan ole se, että suomalaisilla olisi enemmän mistä kuluttaa.

‒ Se on valintakysymys. Moni jättää matkustamatta voidakseen ostaa koiralleen kaiken, mitä se tarvitsee, Unhola sanoo.

Koira nähdään harrastukseksi siinä missä golf tai purjehdus.

Kasvaneen vaatimustason taustalla on myös se, että Suomessa lemmikkieläimistä pidetään hyvää huolta. Tämän vuoksi koirille osataan vaatia laadukkaita palveluita.

‒ Koirat tuodaan meille juuri siitä syystä, että niille tarjotaan meillä henkilökohtaista palvelua, Olvio sanoo.

Toisaalta myös liika inhimillistäminen on lisännyt käytöshäiriöiden määrää, joita jokainen ratkoo omilla tavoillaan ja rahoillaan.

Kouhian mukaan osa koirille tarjotuista palveluista toteutetaan ensisijaisesti omistajan toiveiden vuoksi. Esimerkiksi päivähoidossa käy sellaisia lemmikkejä, jotka olisivat tyytyväisempiä yksin kotona kuin suuren koiralauman keskellä tai ilman kuumaa villapuseroa lenkillä.

‒ Tämä on bisneksen varjopuoli, että välillä voi tapahtua ylilyöntejä. Ihmisen pitäisi aina ensiksi asettua koiran asemaan, Unhola neuvoo.

Koirille sattuu ja tapahtuu, kuten meille ihmisillekin. Tutustu OPn koiravakuutukseen‍.