Muovinen maksukortti ei kerro tilin saldoa, kortin höyläämisestä tulee helposti illuusio loputtoman rahan lähteestä ja useammista pikku ostoksista kertyy nopeasti suurempi summa, jonka päässälasku voi olla haastavaa. Kuinka opettaa taloustaitoja lapsille, kun raha ei ole enää kolikoita joita laskea pinoihin vaan pelkkä tilinsaldon numero?

Taloustaitoja voi opettaa monella tapaa, mutta kokosimme tähän kuusi vinkkiä, kuinka kasvattaa lapsesta fiksu rahankäyttäjä digitaalisen rahan maailmassa.

1. Puhu rahasta

Vaikka me suomalaiset olemme hieman kainoja puhumaan omista raha-asioistamme, on lapselle hyvä avata perheen taloutta pääpiirteittäin. Tarkkaa äidin tai isän palkkasummaa ei välttämättä ole tarpeen paljastaa, se kun saattaa vahingossa lipsahtaa eteenpäin naapurille tai luokkakavereille. Lapselle on kuitenkin hyvä kertoa, paljonko rahaa suurin piirtein on käytettävissä ja mihin rahaa ylipäätään kuluu.

Lapselle voi selittää, kuinka iso osa tuloista kuluu pakollisiin menoihin kuten ruokaan ja puhelinlaskuihin, paljonko esimerkiksi harrastukset maksavat ja paljonko seuraavaa matkaa tai muuta tulevaa hankintaa varten säästetään. Perheen taloudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei mahdollisia taloushuolia tule sysättyä lapsen kontolle.

2. Vertailkaa yhdessä hintoja ja suunnitelkaa hankintoja

Kauppareissut lasten kanssa voivat toisinaan olla haastavia kauppojen hyllyjen notkuessa toinen toistaan isompia houkutuksia. Lapsen voi osallistaa ruokaostosten tekoon laatimalla ostoslistan yhdessä ja vertailemalla tuotteiden hintoja kaupassa. Samalla lasta voi hoksauttaa miettimään, tarvitseeko kaikkia mielihaluja toteuttaa heti vai voisiko kauppareissulla jättää jotakin houkutuksia ostamatta ja säästää mieluummin isompaa hankintaa varten.

3. Anna lapselle pieni viikko- tai kuukausiraha oman taloudenpidon harjoittelua varten

Rahankäytön opetteluun pätee tuttu sääntö: tekemällä oppii. Siihen säännöllinen viikkoraha on näppärä keino.

Viikkorahasta on hyvä sopia lapsen kanssa etukäteen, jotta säännöt ovat selvät. Viikkorahan määrä riippuu perheen taloustilanteesta, lapsen iästä ja siitä, mihin tarkoitukseen viikkoraha on. Useimmissa perheissä viikkoraha on tarkoitettu nimenomaan lapsen omia pieniä ostoksia varten. Vaikka lapsi saisikin viikkorahaa, vanhemmat yleensä kustantavat edelleen kaikki isommat hankinnat ja välttämättömyydet kuten ruuan, bussiliput, kouluvaatteet, -tarvikkeet. Pienemmälle lapselle viikkoraha on hyvä keino aloittaa oman talouden harjoittelu ja hieman vanhemmalle kuukausiraha tarjoaa sopivasti haasteita ja vastuuta oman rahan käytön harjoitteluun hieman pidemmällä aikavälillä.

Viikkorahalle voi sopia tiettyjä ehtoja. Osa pitää viikkorahan sitomista esimerkiksi pienten kotitöiden tekemiseen tehokkaana kannustimena kun osan mielestä kotiaskareet puolestaan kuuluvat kaikkien perheenjäsenien hoidettaviksi perusasioiksi, joista ei kuulu erikseen palkita.

Oleellista viikkorahan antamisessa on, että lapsi saa itse tehdä päätökset mihin viikkorahan lopulta käyttää ja hänen annetaan oppia myös kantapään kautta viikkorahan liian nopea hupeneminen. Vapaus tuo mukanaan vastuun.

4. Opeta lasta säästämään

Lapselle on hyvä iskostaa jo pienestä pitäen, että kaikkea ei voi saada heti. Siksi esimerkiksi lahjaksi saadut rahat on ainakin toisinaan hyvä kehottaa laittamaan säästöön ja neuvoa nipistämään pieni osa viikkorahasta tulevia hankintoja varten.

Olipa haaveissa keräilykortti, uusi skeittilauta tai puhelin, on säästämisestä hyvä jutella lapsen kanssa. Laskekaa yhdessä paljonko lapsen tulisi säästää hankintaa varten itse, mistä hän voi säästää ja missä ajassa. Joskus voi vilauttaa myös ekstrasäästämisen mahdollisuutta vaikkapa ylimääräisiä kotitöitä tekemällä ja kertomalla miten paljon nopeammin hankinta olisi näin saavutettavissa. Lapsi kokee suurta riemua kun vihdoin saa haaveilemansa uuden polkupyörän tai puhelimen ja voi ylpeänä kertoa säästäneensä sen aivan itse.

Hieman vanhemmalle lapselle on kannattaa avata korkoa korolle -ilmiö yksinkertaisin esimerkein ja keskustella siitä, olisiko säästetyistä rahoista mahdollista osa laittaa esimerkiksi tiliä parempituottoisiin rahastoihin tai myöhemmin ASP-tilille oman ensiasunnon pesämunaksi.

5. Auta lasta arvostamaan rahaa

Jokaisen lapsen olisi hyvä oppia jo pienestä pitäen kuinka etuoikeutetussa asemassa he useimmiten ovat - ainakin köyhempien maiden lapsiin verrattuna. Kaikilla ei ole varaa ostaa edes perusasioita kuten ruokaa tai vaatteita ja myös vähästä on hyvä opetella jakamaan.

Tätä voi harjoitella esimerkiksi lahjoittamalla pieniä summia hyväntekeväisyyteen yhdessä lapsen kanssa. Aina lahjoittamisen tai toisten auttamisen ei tarvitse olla rahallista. Vaihtoehtoisesti lapsen kanssa voi käydä läpi vähemmän leikeissä mukana olevat lelut tai pieneksi käyneet vaatteet ja viedä ne esimerkiksi Punaisen ristin konttiin. Lapsi saa hyvän mielen kun hänelle kertoo, kuinka paljon iloa hänelle turhista tavaroista voi olla toiselle lapselle. Samalla arvostus omia tavaroita kohtaan kasvaa.

6. Ottakaa Pivo Junior-sovellus lapselle käyttöön

Useimmat pankit eivät tarjoa lapsille juurikaan pankkipalveluita, eikä lapsi näe oman tilinsä saldoa ilman omia pankkitunnuksia. Pivo Junior on OPn kehittämä 10-18-vuotiaille lapsille suunnattu turvallinen ja veloitukseton mobiilisovellus, jonka avulla on helppo opetella seuraaman ja ymmärtämään kulutustaan.

Pivo Juniorista lapsi voi itse tarkistaa tilinsä saldon. Lapsi ei tarvitse omia verkkopalvelutunnuksia, automaatilla käyntiä tai soittoa vanhemmalle. Riittää, että lapsella on oma puhelin ja Visa Electron -maksukortti. Saldon lisäksi Pivo Junior näyttää ennusteen tulevasta saldosta, jaottelee ostokset automaattisesti kulutuspalloihin, joista on helppo nähdä mihin rahaa kuluu. Oman talouden tarkkailusta aiheutuvat ahaa-elämykset herättävät lapset miettimään omaa rahankäyttöään. Ja mikäpä olisi lapselle sujuvampaa kuin puhelimen ja erilaisten sovellusten käyttäminen.

Ota Pivo Junior käyttöön.