Kun ihmisestä aika jättää, vainajan omaisuus eli jäämistö jaetaan ensisijaisesti jälkeläisille eli rintaperillisille ja mikäli rintaperillinen on kuollut, jälkeläisen lapsille. Jos vainajalla ei ole lapsia, omaisuuden jako on Suomen lainsäädännön mukaan aavistuksen monimutkaisempaa.

Jos lapsia ei ole eikä perittävä ollut avioliitossa, perimysjärjestyksessä seuraavaksi tulevat vainajan vanhemmat.

– Jos vanhemmat ovat jo kuolleet, eikä vainajalla ollut sisaruksia, perimysjärjestyksessä seuraavia ovat vainajan isovanhemmat. Jos isovanhempia ei ole elossa, perintö jaetaan tädeille ja sedille. Siitä eteenpäin perimysjärjestyksessä ei ole sukulaisia eli serkut eivät peri. Jos tätejä ja setiä ei ole, perintö menee valtiolle, sanoo lakimies Tia Mustonen OP:sta.

Mustonen kuvailee lakimääräistä perimysjärjestystä joulukuusimalliksi: jos perimysjärjestyksestä piirretään kuva, johon kuvataan rintaperillisten, vanhempien ja isovanhempien perillisryhmät, tuloksena on joulukuusta muistuttava kaavio.

Avopuolisot eivät peri toisiaan

Perimysjärjestys pitää, vaikka perittävä olisi ollut avoliitossa. Jos lapsia ei ole, perintö menee vainajan vanhemmille tai siitä eteenpäin järjestyksen mukaan. Avopuoliso jää täysin ilman perintöä.

– Avopuolisoilla ei ole toistensa omaisuuteen minkäänlaista perintöoikeutta. Lain edessä he ovat perimysjärjestyksessä kuin toisilleen vieraita, Tia Mustonen sanoo.

Avopuolisolle voi kuitenkin suunnata omaisuuttaan testamentilla.

– Jos haluaa jättää avopuolisolleen jotain omaisuudestaan, kannattaa tehdä testamentti, sillä se on siihen ainoa mahdollisuus.

Jos jälkikasvua ei ole ja perittävä on ollut kuollessaan naimisissa, perintö menee leskelle.

– Naimisissa ollessa leski on ensisijainen perijä, kun lapsia ei ole, mutta lesken omistusoikeus omaisuuteen on rajoitettu siinä mielessä, että leski ei voi testamentata tuota omaisuutta. Kun leski kuolee, kaikki jäljellä oleva omaisuus jaetaan lesken ja ensin kuolleen puolison kuolinpesien kesken.

Jos on avioliitossa, mutta ei halua jättää omaisuuttaan leskelle, testamentilla lesken perintöoikeus voidaan sivuuttaa kokonaan.
Jos lapsettomana kuollut puoliso on tehnyt testamentin jonkun muun kuin puolisonsa hyväksi, leski ei peri mitään, mutta voi saada omaisuutta avio-oikeuden perusteella. Avio-oikeus voidaan sulkea pois ainoastaan avioehdolla.

Testamentin saajana voi olla ihminen tai vaikkapa yhdistys

Testamentilla voi suunnata omaisuuttaan muillekin ihmisille tai tahoille. Esimerkiksi lapseton sinkku voi testamentata omaisuutensa esimerkiksi ystävilleen ja ystävien lapsille.

– Testamentilla voi vapaasti määrätä kenelle omaisuutta jaetaan. Lapsettoman sinkun kohdalla on mahdollista testamentata vaikka kaikki omaisuus ihan kenelle haluaa. Testamentin saajana voi olla ihmisiä tai vaikkapa yhdistys, Tia Mustonen sanoo.

Testamenttien merkitys on kasvanut samaa tahtia kuin sinkkutaloudet ovat lisääntyneet ja avioliiton institutionaalinen merkitys on vähentynyt.

Testamentin voi tehdä vapaamuotoisesti paperille, joko tietokoneella tai jopa käsin kirjoittaen. Pätevään testamenttiin vaaditaan sekä testamentin tekijän että kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset ja päiväykset.

– Testamentti kannattaa säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa tai antaa testamentin saajalle, jotta se ei unohdu omaan piilopaikkaan. Testamentin pitää olla kirjallinen, sähköistä testamenttia ei ole olemassa.

– Testamenttia voi ja kannattaa myös päivittää aika ajoin, jos elämäntilanne muuttuu tai henkilö, jolle on ajatellut testamentata, on kuollut, Tia Mustonen neuvoo.

Lue myös:

”Kaikkien vähennysten jälkeen perintöveron pienuus yllätti” – näin kiistelty vero määräytyy‍

Perintösuunnittelu – käytännön keinot ja vinkit‍