Satasen laina pilasi ystävyyden
Lisää aiheesta
Helka Belt halusi auttaa kaveriaan mutta joutui pettymään. Avoin keskustelu rahasta auttaa usein ystävää enemmän kuin rahan lainaaminen.
Rahaa ja ihmissuhteita ei kannata sekoittaa. Tämän päätöksen on tehnyt järjestösihteeri ja kirjailija Helka Belt, 37.
– Lainasin ystävälleni satasen. Kun hänen rahatilanteensa parani, rahaa ei alkanutkaan kuulua takaisin, kuten oli sovittu. Kun pyysin, että hän maksaisi velkansa, ystäväni närkästyi, ja minulle tuli syyllinen olo. Ystävyyssuhde oli muuttunut velkasuhteeksi, eikä se ollut hyvä juttu.
Raha-asiat hyvässä järjestyksessä
Yksinhuoltajaäidin ja kolmen sisaren kanssa kasvanut Belt ehti nuorena äitinä sotkea raha-asiansa. Arjesta ja laskuista oli vaikea selvitä, ja Belt maksoi lainaa lainalla. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin velkaa on yhä jäljellä, mutta summat pienenevät koko ajan.
Nykyisin Belt elää säästeliäästi. Hän kierrättää eikä osta turhaa ruokaa jääkaappiin. Belt on luopunut myös take away -kahvista, johon hän huomasi aiemmin käyttävänsä viisikymppiä kuussa. Belt lainaa rahaa muilta vain harvoin, ja jos niin tapahtuu, hän maksaa summan sovitusti takaisin. Hän on pöyristynyt siitä, etteivät kaikki toimi samoin.
Tiukassa elämäntilanteessa Belt sai seurakunnalta rahallista avustusta. Hän neuvoo muita mielellään tuen etsimisessä.
– Avun pyytäminen ei ole noloa. Pienituloisenakin voi säästää, kun kulutustottumuksiinsa alkaa kiinnittää huomiota.
Ystävä ei ole velvollinen lainaamaan
Takuusäätiön viestintä- ja neuvontapäällikkö Minna Mattila on samoilla linjoilla Beltin kanssa. Mattilan mielestä lainaamisen sijaan on parempi puhua rahasta avoimesti. Rahakeskustelussa ystävän kanssa voi päästä isompien ongelmien ääreen.
– Jos ystävän raha-asiat ovat sotkussa, on tärkeää miettiä yhdessä, miten tilannetta voi alkaa ratkoa. Ystävälle voi tehdä karhunpalveluksen, jos vippaa silloin tällöin joitain kymppejä mutta ei auta häntä hakemaan apua esimerkiksi velkaneuvonnasta.
Jos kuitenkin haluaa auttaa, muutamaa kymppiä enempää ei kannata lainata, Mattila neuvoo.
– Näin on varsinkin, jos itsellä on tiukkaa ja laskuja rästissä tai jos elää viimeiset päivät ennen palkkaa luottokortilla.
Velkakirja on hyvä vaihtoehto
Tuhansien eurojen lainasta on järkevää tehdä velkakirja, vaikka kyse olisi läheisestä ihmisestä. Velkakirjalla velan saa ulosottoperintään, jos maksua ei ala kuulua, vaikka siitä on säännöllisesti muistuttanut. Velkakirjapohjia löytyy netistä googlaamalla.
– Lähtökohtaisesti ei kuitenkaan kannata ajatella, että velkakirja tehdään siksi, että raha sitten peritään ulosoton kautta. Velkakirja auttaa suunnittelemaan takaisinmaksua, jonka aikataulu on hyvä kirjata ylös. Lainasta ei tarvitse periä korkoa, jos ei halua, Mattila sanoo.
Helka Belt kuitenkin arvelee, että harva jaksaa alkaa periä rästiin jäänyttä lainaa takaisin, vaikka velkakirja olisi tehty.
– Jos lainaaja on valmis tekemään velkakirjan, hän voisi varmaan lainata rahan myös pankilta.
Rahan lahjoittaminen on eri asia
Belt on päättänyt, ettei hän lainaa rahaa enää kenellekään, ei edes lapselleen tai mahdolliselle tulevalle kumppanilleen.
– Mutta rahan antaminen on eri asia kuin lainaaminen. Silloin toista ei muistuteta rahasta, vaan toiminta on pyyteetöntä. Olen joskus ostanut ystävälle parilla kympillä ruokaa tai antanut muutaman kympin ja korostanut, ettei sitä tarvitse maksaa takaisin.
Oli kyseessä sitten laina tai lahja, varsinkin isommissa summissa kannattaa olla tarkkana, jos rahoja siirtelee tililtä toiselle.
– Verottaja saattaa tulkita lainan lahjaksi. Verovapaastihan saa antaa enintään 5 000 euroa kolmen vuoden välein. Summa voi ylittyä yllättävän helposti, jolloin lahjan saaja joutuu maksamaan veron. Jos tekee tilisiirron, viestikenttään on suositeltavaa kirjata, että kyseessä on laina, Mattila muistuttaa.