Punakantinen tablettitietokone nököttää jyväskyläläisen Anja Santala-Rosalan, 82, keittiön pöydällä. Kun Anja istahtaa tablettinsa ääreen, Anjan kissa hyppää pöydälle ja alkaa puskea tabletin kulmaa.

– Kisuliini on sellainen pöytäkissa. Se on aina lähellä minua, Anja naurahtaa.

Tässä keittiön pöydän ääressä tai olohuoneen lokoisassa lempinojatuolissaan Anja viettää usein aikaa tablettia näppäillen. Hän on aktiivinen Facebookin ja kuvapalvelu Instagramin käyttäjä. Messenger-viestejä ystäville ja tuttaville lähtee useita päivässä.

– Katsos, Irma laittoi just hienon kuvan Roomasta.

Aivan Anjan tabletin etusivulla on myös OP-mobiili -sovellus‍, jolla Anja hoitaa pankkiasioitaan.

Anja tutustui OP-mobiilin käyttöön kolmisen vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun sai ensimmäisen tablettinsa.

– Aiemmin maksoin laskut isolla pöytätietokoneella. Kun muutin nykyiseen asuntooni kolme vuotta sitten, poikani sanoi, että uudessa kodissa et käytä enää tietokonetta, ostetaan sinulle tabletti.

Oma poika perehdytti tabletin käyttöön

Anjan poika on opiskellut tietotekniikkaa ja perehdytti Anjan tabletin käyttöön. Tabletille ladattiin tärkeimmät sovellukset, kuten juuri pankin sovellus.

– OP-mobiili oli heti minulle aika selkeä.

Anjalla on tapana kerätä muutama lasku, jotka hän maksaa kerralla mobiilipankissa pari kolme kertaa kuussa.

Pitkien tili- ja viitenumeroiden naputtelussa täytyy välillä keskittyä tarkkaan, mutta Anja on keksinyt hyvän kikan, miten numerosarjoissa ei mene sekaisin.

– Numerosarjojen naputtelu on helppoa, kun naputtelee tabletilla aina kaksi numeroa kerrallaan ja peittää numerot sormella sitä mukaa, kun niitä kirjoittaa. Olen opettanut kikan muillekin. Näpyttelyltä säästyisi, jos kuvaisi viivakoodin, mutta olen unohtanut, miten tabletilla kuvataan.

Anja Santala-Rosalan kissa kiehnää usein tabletin vierellä.

Mobiiliavain helpottaa asiointia

Aluksi Anja käytti laskujen vahvistamisessa pankista lähetettyä paperista avainlukulistaa. Listalta piti jokaisella maksukerralla etsiä erillinen nelinumeroinen luku, jotta laskun sai maksettua.

Sitten OP-mobiili -sovellus alkoi suositella laskujen vahvistamiseen Mobiiliavainta‍ eli tiettyä 4–8-numeroista PIN-koodia. Anjaa epäilytti. Voisiko yksi ja sama numerosarja olla turvallinen käyttää? Miten sen edes muistaisi?

– Painoin sovelluksessa ensin pitkään aikaa myöhemmin-nappia, joka aina siirsi Mobiiliavaimen käyttöönottoa. Sitten eräänä päivänä ajattelin, että nyt se täytyy ottaa käyttöön. Keksin numerosarjan, jossa on minulle tärkeitä vuosilukuja, mutta satunnaisessa järjestyksessä.

Anjan mielestä Mobiiliavain on osoittautunut erittäin käteväksi käyttää.

– On hämmästyttävää, että enää ei tarvitse etsiä paperista avainlukulistaa, vaan voi näppäillä aina saman koodin ja vahvistaa maksun. Koodi on säilössä päässäni.

Verkkopankin turvallisuuden kanssa Anjalla ei ole ollut ongelmia. Anja säilyttää avainlukulistan vielä varmuuden vuoksi, sillä sitä tarvitaan edelleen, vaikka pankkiasiat hoituvatkin pääosin mobiilisti.

“Kannustan ikäisiäni verkkoasiointiin”

Anja on huomannut, että ikäihmisten joukossa pankkipalveluiden käyttötavat vaihtelevat suuresti.

– Monet ikäiseni käyttävät tablettia tai ovat hankkineet älypuhelimia, joilla he hoitavat pankkiasioitaan. Toisaalta tunnen myös minua nuorempia, jotka eivät käytä nettiä ollenkaan. Jotkut pelkäävät, että verkkoasiointi ei ole turvallista.

Eräs Anjan nuorempi tuttava nostaa rahaa aina pankin konttorilla. Toinen haluaa maksaa ostoksensa aina käteisellä.

– Ihan hullua! Ennen elämä oli vaikeaa, kun piti mennä jonottamaan päivällä pankkiin, jos halusi hoitaa raha-asioitaan. Nyt asioiden hoito on muuttunut helpommaksi.

Anja kannustaa oman ikäisiään verkon käyttöön. Instagramiin hän lataa kuvia maalauksistaan: Anja on taiteilija, jonka tuotannosta löytyy sadoittain naivistisia tauluja. Nykyään hän maalaa muun muassa kivitaidetta ja katuharjoja. Facebookilla ja Messenger-viesteillä on kätevää pitää yhteyttä ystäviin ja tuttaviin.

– Tablettien myötä maailma on avartunut. Myös hoksaaminen pysyy kunnossa laitteita käyttäessä.

Opastus ja neuvot rohkaisevat käyttämään verkkopankkia

Sähköisiä pankkipalveluita käyttävät senioriasiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin, käy ilmi myös tuoreesta tutkimuksesta.

Saara Kemppainen selvitti Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään keväällä 2019, miksi Pohjois-Savon OP:n kaikilla senioriasiakkailla ei ole sähköisiä pankkipalveluita käytössään ja kuinka palveluita tulisi kehittää, jotta ne olisi helpompi ottaa käyttöön.

Kemppainen haastatteli tutkimukseensa 71 pankin asiakasta. Sähköisten pankkipalveluiden käyttämättömyyteen oli useita syitä. Merkittävimpiä niistä olivat turvallisuuskysymykset, tottumukset sekä sosiaaliset tilanteet.

– Osa senioreista ei osaa käyttää verkkopalveluita tai heillä ei ollut tarvittavia laitteita käytössään. Osalla oli pelko, että huijausviestien ja virhenäppäilyn seurauksena voi tapahtua jotain. Moni piti tärkeänä pankkiasioinnin sosiaalista tilannetta, sillä konttorilla pankin toimihenkilön kanssa voi jutella henkilökohtaisesti, Saara Kemppainen kertoo.

Sähköisiä palveluita käyttävät olivat tyytyväisiä, mutta eivät tienneet esimerkiksi OP-mobiilin, op.fi:n tai OP Saavutettavan useista käyttömahdollisuuksista.

– Esimerkiksi OP Saavutettavasta ei tiennyt kukaan haastateltavista, joille kysymys esitettiin.

OP Saavutettava on pelkistetty ja helppokäyttöinen OP:n palvelukanava heille, joilla on vaikkapa näön, kuulon tai hahmottamisen kanssa haasteita.

Osa senioriasiakkaista oli passiivisia sähköisten pankkipalveluiden käyttäjiä. Moni kaipasi laitteiden käyttöön henkilökohtaista opastusta ja neuvoja.

– Kun he saivat niitä, moni alkoi käyttää verkkopankkia aktiivisemmin. Sähköisten palveluiden käyttöön rohkaisee, kun käyttäjille kerrotaan esimerkiksi helposta sisäänkirjautumisen tavoista, kuten sormenjälkitunnisteesta tai Mobiiliavaimesta, Saara Kemppainen sanoo.

Pankki auttaa

Myös pankki on tutkinut, mikä on senioreiden jarruna digitaalisten palveluiden käytössä.

– Usein uskallus tehdä jotain uutta on suurin este. Sen jälkeen vasta pohditaan, onko minulla sopiva laite, kuvailee OP:n pankkiliikennetoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen.

Moni seniori pohtii, voiko digitaalisissa palveluissa tehdä jotain väärin.

– Niitä ei voi rikkoa. Digitaaliset pankkipalvelut ovat tietoturvallisia ja helppokäyttöisiä. Ne opastavat asiakkaita toimimaan oikein. Kun teemme uusia digitaalisia palveluita, käytämme myös senioreita testiryhmissä.

Ikäihmisille on tarjolla op.fi, OP-mobiili sekä pankin helppokäyttöversio OP Saavutettava. Verkkopankkia ei tarvitse ottaa käyttöön yksin - henkilökohtaista apua saa pankeista. Henkilökohtaisen opastuksen voi varata soittamalla, käymällä pankkikonttorissa tai varaamalla ajan op.fissä.

Osuuspankki järjestää myös Varmuutta verkkoon -tilaisuuksia, joissa opastetaan asiakkaita muun muassa verkkopankin käytössä. Tilaisuuksia on järjestetty eri puolilla Suomea jo yli 700 kertaa. Omasta pankista saat tietoa lähialueesi tilaisuuksista.

– Uuden palvelun oppii helposti, kun joku opastaa.

Lue seuraavaksi:

Mobiiliavain - turvallisin tapa tunnistautua‍

Pelkkä avainlukulista ei pian enää riitä – Mobiiliavain kannattaa aktivoida viimeistään nyt‍