Millaisia ongelmia ilmastonmuutos metsillemme tulevaisuudessa aiheuttaa? Vastaus löytyy, kun kääntää katseen etelään. Manner-Euroopan metsissä laajoja tuhoja aiheuttavat taudit ja tuholaiset saattavat hyvinkin rantautua Suomeen, kun ilmasto lämpenee.

– Isoimpia ennakoitavissa olevia muutoksia ovat kesien pidentyvät kuivuusjaksot, lämpenevät talvet ja lisääntyvät tuulituhot, Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula sanoo.

Lämpenevä ilmasto mahdollistaa vierasperäisten tuhonaiheuttajien rantautumisen Suomeen. Hantulan mukaan suomalaiset metsät ovat saaneet toistaiseksi olla suhteellisen rauhassa, mutta vaaranmerkkejä leijuu ilmassa.

Suomeen on ilmaantunut esimerkiksi mäntyjä tappava etelänversosurmaa, joka on etelässä yleinen metsätauti.

– Se ei ole vielä aiheuttanut tuhoja puissa, mutta sientä on löydetty männyn kävyistä ja versoista. Ilmaston lämmetessä riski taudin aktivoitumiselle kasvaa.

Nyt pelätään hyönteisten mukana leviävän hollanninjalavataudin tuloa Suomeen. Se on aiheuttanut muualla Euroopassa valtavaa tuhoa jalavakannalle. Tauti on levinnyt vuosi vuodelta pohjoisemmaksi. Nyt sitä tavataan jo Viipurissa.

– Kyse ei ole varsinaisesti metsätaloudellisesta uhasta, mutta jos jalavat kuolevat, sillä on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Viheliäinen kirjanpainaja

Realistisempana uhkakuvana Hantula näkee sen, että jo olemassa olevat tuholaiset ja taudit yleistyvät.

Erityinen huoli on kaarnakuoriainen nimeltä kirjanpainaja. Se iskee kuusiin – ja kuusimetsiä Suomessa riittää. Kirjanpainajien määrä on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmiö on Hantulan mukaan seurausta vuoden 2010 myrskytuhoista ja sitä seuranneista lämpimistä kesistä.

– Meillä on tähän saakka ollut hyvä tilanne, sillä myrskyjä on ollut suhteellisen harvoin ja niiden aiheuttamat tuhot on saatu korjattua nopeasti.

Toinen ilmastonmuutoksesta hyötyvä tuhonaiheuttaja on juurikääpä, joka iskee niin ikään havupuihin. Eteläisessä Suomessa sieni on jo melko yleinen ongelma. Juurikäävän itiöt leviävät kesäaikaan, joten lämpenevä ilmasto tulee todennäköisesti olemaan sille suosiollinen.

– Laki velvoittaa torjumaan juurikääpää. Yleisin tapa on tehdä hakkuun yhteydessä kantokäsittely, jossa kaadetun puun kantoon suihkautetaan torjunta-ainetta.

– Metsänomistajan kannattaa käydä tarkistamassa, että kantokäsittely on tehty huolella. Käsittely pitää tehdä heti kaatamisen jälkeen ja aineen tulisi peittää koko kantopinta.

Suosi sekametsää

Kuusimetsien kasvatus on yleistynyt Suomessa. Se on Hantulan mukaan ymmärrettävää, sillä kuusi on taloudellisesti tuottavin puulaji silloin, kun asiat menevät hyvin. Esimerkiksi hirvieläinpopulaatiot ovat niin suuria, että muiden puulajien kasvatus voi olla iso riski. Hirville kun maistuvat kaikki muut puut kuin kuusi.

Kuusi on herkkä kuivuudelle, ja juuri lisääntyvät kuivat kaudet ovat yksi ilmastonmuutoksen todennäköisimmistä vaikutuksista.

Sekametsä on erinomainen vaihtoehto tulevaisuuden tauteja ja tuholaisia ajatellen, mutta tuottavuuden kannalta se voi olla ongelmallinen. Puiden kasvurytmit ovat erilaisia, joten metsä pitää suunnitella tarkasti niin, etteivät puut häiritsisi toisiaan.

– Tärkeintä on huolehtia, että kasvupaikalle valitaan oikea puulaji. Esimerkiksi kuusta ei pitäisi istuttaa kuivalle kasvupaikalle – varsinkaan, koska kuivuus tulee ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään.

Ei liikaa harvennusta

Suomen metsät ovat säästyneet harmeilta myös hyvän metsänhoidon takia. Meillä metsät pääsevät muuta Eurooppaa harvemmin yli-ikäisiksi, vaikka täälläkin olisi vielä varaa parantaa.

– Mitä isompi ja vanhempi puu, sitä otollisempi kohde se on taudeille ja tuholaisille, Hantula kiteyttää.

Ilmastonmuutoksen mukana yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, kannattaa ottaa huomioon metsää hoitaessa. Esimerkiksi harvennushakkuut kannattaa tehdä tuuliriski mielessä.

– Metsätaloudessa on puhuttu paljon siitä, että pitäisi selvitä yhdellä harvennuksella. Ei saisi kuitenkaan harventaa liikaa.

Harvennukseen liittyvät kysymykset tulevat esiin erityisesti jatkuvan kasvatuksen metsätaloudessa. Taimettuminen vaatii tiheää harventamista, mutta tuuliriski on hommassa aina läsnä.

– Lämpenevä ilmasto tulee lisäämään puiden kasvua, joten on yhä tärkeämpää pitää metsästä hyvää huolta.

Lue myös:

Metsän taloudellinen merkitys on kasvanut

Mika Hämäläinen hoitaa metsäänsä kyyttölehmien kanssa