Metsän taloudellinen merkitys on kasvanut

Metsänomistajuudesta taloudellista turvaa ja myyntituloja hakevien osuus on kasvanut. Kahdessakymmenessä vuodessa nousua on 13 prosentista 20 prosenttiin, kymmenen vuotta sitten ryhmän osuus oli 16 prosenttia.

Tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että muutos on tullut yllätyksenä.

– Kehitys saattaa selittyä ainakin osittain siitä, että puun hinta on ollut hyvä. Omistajat ovat havahtuneet, että metsällä todellakin on taloudellista merkitystä.

Metsänomistaja-tutkimuksessa metsänomistajat jaetaan tavoitteidensa mukaan erilaisiin ryhmiin. Taloudellista turvaa ja myyntituloja hakevien lisäksi näitä ovat monitavoitteiset, jotka painottavat sekä taloutta että virkistys- ja luontoarvoja (28%), virkistyskäyttöä painottavat (20%), metsässä tekevät eli työtilaisuuksia ja ulkoilua korostavat (21%) sekä tavoitteiltaan epätietoiset (11%).

Kun taloutta painottavien osuus on kasvanut, niin vastaavasti sekä monitavoitteisten että virkistyskäyttäjien osuus metsänomistajista on hieman laskenut.

Metsällä sijoitusportfoliossa entistä tärkeämpi osa

Valtaosa suomalaisista metsänomistajista on saanut metsänsä perintönä – tai he ovat ostaneet sen sukulaisilta. Vapailta markkinoilta suurimman osan tilastaan on ostanut 12 prosenttia.

– Mutta aika usein tapahtuu niin, että metsää peritään jonkin verran. Sitten huomataan, että metsänhoito sujuu, se on mielenkiintoista ja metsää ostetaan lisää.

Hän lisää, että metsänomistaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista ja arvioi, että vaikkapa osakemarkkinoilla saattaa pärjätä suhteessa vähäisemmällä osaamisella.

– Ylipäätään voidaan sanoa, että kansalaisten sijoitusportfoliossa metsällä on entistä tärkeämpi osa, Hänninen pohtii.

Suurimmat metsätilat myyvät paljon

Metsänomistajuuden tarjoamaa taloudellista turvaa ja tuloja painottavat erityisesti henkilöt, joilla on keskimääräistä suurempia metsätiloja. Toisen selvästi erottuvan ryhmän muodostavat maa- ja metsätalousyrittäjät.

– Kun kaksikymmentä vuotta sitten 58 prosenttia metsänomistajista oli markkinoilla kolmen vuoden aikana – eli teki metsäkauppoja – niin tällä hetkellä vastaava osuus on 49 prosenttia. Metsää hakataan nyt kuitenkin 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän. Eli puun tarjonta ei ole pienentynyt, mutta puu tulee aikaisempaa pienemmältä osalta omistajia.

Hänninen huomauttaa, että puukaupan koon suurentuminen on kohentanut korjuun tehokkuutta, sillä koneen käyttö on kalleinta silloin, kun sitä viedään lavetilla leimikolta toiselle. Tehokkuuden lisääntyminen on ollut tärkeää sikälikin, koska varsinkin 2010-luvun loppupuolella korjuuolosuhteet ovat olleet huonoja.

– Ilmastonmuutos on tuonut korjuuseen lisää kustannuksia. Talvet ovat olleet niin leutoja, että monin paikoin korjuuta ei ole voinut tehdä tai se on ollut hyvin hankalaa, kun koneet uppoavat märkään maahan.

Nuoret vanhempia aktiivisempia

Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta arvioi, että metsän taloudellisen merkityksen korostaminen ei välttämättä tarkoita esimerkiksi arvojen koventumista.

– Samaan aikaan omistajakunnassa on havaittavissa, että talousmetsissäkin luonnon hoito on arkipäiväistynyt. Metsänomistajat haluavat huolehtia myös hyvän metsänhoidon suosituksista ja kokevat tärkeäksi esimerkiksi hiilinielut ja luonnon monimuotoisuuden suojelun.

Tutkimuksesta selviää esimerkiksi se, että nuoret tekevät puukauppoja aktiivisemmin kuin ikäihmiset. Metsänomistajat ovat selvästi muuta väestöä iäkkäämpiä, heidän keski-ikänsä on 62 vuotta.

– Nuoremmilla on usein sellainen elämäntilanne, että heillä on myös enemmän rahantarvetta.

Horne lisää, että tuloksia tutkittaessa on myös huomioitava se, että osa metsätiloista on niin pieniä, että ne eivät edes voi olla joka vuosi puumarkkinoilla. Tutkimuksessa selvitettiin osallistumista puumarkkinoille viimeisen kolmen vuoden aikana.

Puuta riittää markkinoille jatkossakin

Paula Horne uskoo, että puuta riittää jatkossakin hyvin markkinoille.

– Metsät kasvavat ilmastonmuutoksen takia entistä paremmin. Toki ilmastonmuutos lisää samaan aikaan metsänhoitokuluja, kun tarve esimerkiksi myrskytuhojen, hyönteistuhojen ja metsäpalojen ehkäisemiseksi kasvaa. Ilmastonmuutos luo kuitenkin osaltaan myös kysyntää metsien biomassalle, kun fossiilisille polttoaineille ja niiden jatkojalosteille, esimerkiksi muoville, tarvitaan korvaajia.

Hän arvioi, että myös asenneilmapiiri lupaa, että puukauppa käy jatkossakin.

– Asenneilmapiiri on myönteinen kestävälle puuntuotannolle. Se koetaan järkeväksi koko Suomen kannalta. Myös markkinatekijät osoittavat samaan suuntaan. Puun hinta on noussut.

– Pidemmän aikavälin hintataso ei ole ainakaan laskemaan päin, Horne huomauttaa.