Hagelstamin huutokauppatalon toimitusjohtaja Joachim Borgström arvioi työkseen taideteoksien arvoa. Ihmiset tuovat yksittäisiä tauluja näytille huutokaupan tiloihin, mutta sen lisäksi Borgström käy viikoittain kotikäynneillä tarkastelemassa esimerkiksi kuolinpesiä ja niiden taideteoksia.

– Menen yleensä aina paikalle katsomaan, mitä kuolinpesässä on, koska asiakkaalla saattaa olla arvokkaita esineitä ja taideteoksia, joita hän ei edes tiedä arvokkaiksi, Borgström kertoo.

Huutokaupassa liikkuvat tällä hetkellä kestosuosikkien teokset: Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Helene Schjerfbeckin maalauksia halutaan ostaa. Myös Oscar Kleineh, Hjalmar Munsterhjelm ja Von Wrightin taiteilijaveljekset Magnus ja Wilhelm ovat kysyttyjä taitelijoita.

Lisäksi esimerkiksi sotien jälkeinen postmoderni taide kiinnostaa, muun muassa Tove Janssonin maalaukset, samoin kuin suomalainen moderni grafiikka, jonka tekijöistä Tuulikki Pietilä, Juhana Blomstedt, L-G Nordström ja Ernst Mether-Borgström ovat tällä hetkellä suosittuja.

– Nykypäivänä teoksen ulkonäkö on itsessään jopa tärkeämpi kuin taiteilijan nimi, koska kodit ovat hyvin erilaisia kuin ennen. Isovanhempien seinillä saattoi roikkua monia tummia öljyvärimaalauksia, mutta nykyään koteihin hankitaan mieluummin sisustukseen sopivia tauluja, Borgström luonnehtii.

Miten saan tietooni teoksen arvon?

Jos sukukalleuden arvo kiinnostaa, siitä kannattaa pyytää arvio esimerkiksi galleristilta, taidekauppiaalta tai huutokauppatalon asiantuntijalta. Etenkin, jos taulut ovat osa jaettavaa kuolinpesää, niiden arvolla on paljonkin väliä: väärin arvotettu taideteos voi johtaa epäreiluun perinnönjakoon.

Huutokauppatalosta voi arvioinnin yhteydessä myös tiedustella, olisiko teokselle kysyntää – jos siis haluaa myydä sen.

– Aina kannattaa kysyä! Kuolinpesiä arvioidessamme teemme mieluummin turhan kotikäynnin kuin hyväksyisimme sellaisen tilanteen, että jokin arvokas teos menisi kaatopaikalle, Borgström toteaa.

Joachim Borgström katsoo itseään kultakehyksisestä antiikkipeilistä

– Suurimmassa osassa tauluista, joista meiltä kysytään, on jotain arvoa, mutta yleensä arvo matalampi kuin mitä ihminen itse ajattelee – tunnearvosta kun ei makseta, sanoo Joachim Borgström.

Nettikirpputori vai huutokauppa – missä taidekauppaa kannattaa käydä?

Internet on muuttanut huutokauppa-alaa valtavasti 1990-luvun jälkeen.

– Silloin tapahtui jättiharppaus eteenpäin, kun yhtäkkiä taidetta oli saatavilla ympäri maailman ja tiedon saaminen helpottui: ei tarvinnut enää odottaa päiväkausia saadakseen luettelon postitse, Borgström kertoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että internetin tietoihin esimerkiksi taiteen arvosta tulee suhtautua kriittisesti.

Jos tietää tarkalleen, mitä myy tai haluaa ostaa, voi yrittää käydä itsekin kauppaa nettikirpputoreilla.

– On kuitenkin hyvä ymmärtää, että jos maksaa jostain teoksesta tietyn summan, niin se ei välttämättä ole sen arvo, vaan se on hinta, jonka toinen pyytää, Borgström muistuttaa.

Teoksen pitää olla melko arvokas, jotta sitä kannattaa arvioittaa ja huutokaupata ulkomailla.

Huutokaupasta taideteoksen saa ostettua käypään markkinahintaan.

– Ja jos laitat meiltä ostamasi teoksen myyntiin, saat yleensä aika lähelle sen hinnan, jonka olet itse teoksesta maksanut, Borgström kertoo.

Teoksen arvon voi myös selvittää ulkomaisten huutokauppatalon kautta, jos tuntuu, että taiteilija tunnetaan paremmin Suomen ulkopuolella. Sähköpostia voi aina lähettää, mutta arvon tarkka arviointi vaatii teoksen lähettämisen paikalle.

– Teoksen pitää olla melko arvokas, jotta sitä kannattaa arvioittaa ja huutokaupata ulkomailla. Meillä on Suomessakin käytössä paljon tietoa ja mahdollisuus arvioida myös kansainvälisten taiteilijoiden töitä, Borgström toteaa.

Väärennös voi paljastua taulun takapuolelta

Taidemaailmassa liikkuu myös väärennöksiä, joita edes ammattilainen ei välttämättä heti tunnista ilman tarkempaa tutkimista.

– Noin kerran kuukaudessa tulee vastaan taideväärennös, ja se on asiakkaalle usein valtava pettymys, Borgström harmittelee.

Miten taideväärennöksen voi tunnistaa? Ainakin taitelijan töiden tunteminen antaa vinkkejä siitä, että erilaisella käsialalla tehty työ saattaakin olla väärennös. Internetin ja kirjojen lisäksi teoksiin kannattaa käydä tutustumassa taidenäyttelyissä ja huutokaupoissa.

– Jos joku taiteilija kiinnostaa, kannattaa tutustua hänen teoksiinsa, ja jos teos näyttää erilaiselta kuin muut taitelijan työt, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, Borgström neuvoo.

Ainakin ammattilaiselle myös taulun takapuoli antaa arvokkaita vihjeitä taulun menneisyydestä ja aitoudesta.

– Takaa selviää ehkä, milloin taulu on tehty, millaista kangasta siinä on käytetty, miten kehys on kiinnitetty ja onko näkyvillä näyttelymerkintöjä tai muita kirjoituksia, jotka kertovat teoksen historiasta, Borgström listaa.