Kolmenkymmenen viime vuoden aikana suomalaisten ruokaan kuluttama rahamäärä on noussut noin 600 eurolla.

Tilastokeskuksen mukaan‍ vuonna 1985 kaikkien kotitalouksien kulutusmenot olivat yhteensä keskimäärin lähes 26 900 euroa. Niistä elintarvikkeiden osuus oli 3 500 euroa. Alkoholittomat juomat mukaan lukien summa oli 3 800 euroa.

Vuonna 2016 kulutusmenot olivat puolestaan nousseet lähes 37 600 euroon, ja elintarvikkeiden osuus oli niistä noin 4 000 euroa. Alkoholittomat juomat mukaan luettuina summa oli noin 4 400 euroa.

– Kulutusmenoista asumiseen menee nykyään jo yli 30 prosenttia, liikenteeseen noin 15 prosenttia ja ruokaan 11 prosenttia, jos ajatellaan keskimääräistä kulutusta, kertoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Kristiina Aalto.

Erityisesti asumisen osuus on noussut selvästi.

Taustalla useita muutoksia

Kotitalouksien ruokaan keskimääräisesti käyttämän euromäärän nousua selittävät useat tekijät.

– Tuotteiden hinnat ovat kohonneet selvästi. Muutenkin hintataso on noussut. Vuosien 2012 ja 2016 välillä ruuan hinta laski jonkin verran, mutta nyt elintarvikkeiden hinta on jälleen alkanut nousta. Jos katsotaan kotitalouksien keskikulutusta, niin siellä vaikuttaa, minkä kokoinen keskimääräinen kotitalous on kulloinkin ollut.

Vuonna 1985 kotitaloudessa oli suurin piirtein 2,4 henkilöä. Nykyään lukema on keskimäärin 2,04.

– Yhden ja kahden hengen kotitalouksien määrä on kasvanut koko ajan tällä välillä. Samalla isojen kotitalouksien määrä on vähentynyt. Lapsiperheiden keskikoko on pienempi, koska lasten määrä on vähentynyt. Sitä kautta kotitaloudet ovat pienempiä, mutta kotitaloutta kohdin kulutetaan enemmän.

Ruokailutavat ovat muuttuneet

Muutoksia on tapahtunut myös siinä, mitä ylipäänsä kulutamme. Vuosikymmeniä sitten kotiin ostettiin perusraaka-aineita, kuten maitoa, jauhoja ja perunoita. Aalto kertoo, että nykyään on siirrytty enemmän jalostettuihin tuotteisiin. Kun ennen ostettiin jauhoja, nykyään ostetaan valmista leipää ja eineksiä.

Kulutustottumuksissa näkyy myös sukupolvien välisiä eroja. Aalto kertoo, että varsinkin iäkkäät suosivat enemmän peruselintarvikkeita, kuten maitoa, perunoita ja leipää sekä marjoja ja hedelmiä.

Myös muunlaisia eroja on havaittavissa ruuan kulutuksessa.

– Nykyään esimerkiksi maidoissa on enemmän valikoimaa kuin aikoinaan. Maidon kulutus on laskenut huimasti. 1960-luvulla sitä kulutettiin vuodessa henkilöä kohdin 230 litraa. Nyt sitä kulutetaan enää 82 litraa.

Lihaa kulutetaan nykyään enemmän kuin 1960-luvulla, mutta viime vuosina kulutus on tasaantunut. Punaisen lihan, eli naudan ja varsinkin sianlihan kulutus on laskenut, mutta samaan aikaan siipikarjan kulutus on noussut melko voimakkaasti.

Einesten kulutus on puolestaan hieman kääntynyt laskuun. Kuitenkin kasvispohjaisten valmisruokien kulutus on kasvanut. Tuoreimmassa, vuoden 2016 tilastossa ‍näkyy myös kasviproteiinien suosion kasvu.

– Siinä näkyy erilaisia lihaa korvaavia tuotteita, esimerkiksi soijatuotteita sekä muita kasviproteiineja, kuten härkistä ja nyhtökauraa. Niiden kulutus vuonna 2012 ei vielä näkynyt kulutustilastossa, se oli niin vähäistä. Vuonna 2016 niiden kulutus alkoi olla jo 200 grammaa per henkilö, Aalto kertoo.

Hän arvioi, että tämä kehitys on jatkunut myös viime vuosina, mutta siitä ei ole vielä tilastotietoa.

Myös muut trendit jatkuvat. Esimerkiksi rahkan kulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2006.

Ravintoloissa syöminen

Aalto kertoo, että Suomessa on myös vahva ulkona syömisen perinne. Se perustuu erityisesti lounasruokailuun henkilöstöravintoloissa sekä kouluissa.

Myös ulkona syöminen vapaa-ajalla on vuosien myötä lisääntynyt. Tähän kehityssuuntaan ovat vaikuttaneet muun muassa kaupungistuminen ja palvelutarjonnan monipuolistuminen. Nähtävissä on myös se, että ulkona syömiseen käytetyt kulutusmenot ovat sitä suuremmat, mitä isommat tulot ovat.

Aallon viime vuonna julkaistu selvitys kotitalouksien elintarvikkeiden kulutuksesta‍ kertoo, että vuonna 2016 kotitalouksien ateriapalvelumenot olivat keskimäärin 1 320 euroa.

Tämä tarkoittaa, että yksi henkilö kulutti keskimäärin lounaisiin ja muihin ravintola-aterioihin ja alkoholittomiin juomiin 654 euroa. Summa on henkilöä kohden 140 euroa suurempi kuin vuonna 2012.

Ulkona syömisen kustannukset olivat kasvaneet erityisesti lapsiperheillä ja eläkeläisillä.

Ketkä kuluttavat ja kuinka paljon?

Kun elintarvikkeisiin käytettyjä summia tarkastellaan lähemmin, huomataan, että eniten rahaa niihin kului kahden huoltajan lapsiperheillä. Nämä keskimäärin neljän henkilön taloudet käyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin noin 7 500 euroa vuodessa.

Ateriapalvelumenoihin eli ulkona syömiseen kului puolestaan eniten rahaa 25–44-vuotialla pareilla. Vuositasolla he kuluttivat siihen noin 2 500 euroa, kun mukaan ei ole laskettu alkoholijuomia.

Aalto kertoo, että toinen ryhmä, joka käytti rahaa melko paljon ulkona syömiseen, olivat saman ikäiset yksin asuvat. Heillä ulkona syömisen menot olivat lähes 2 000 euroa eli henkilöä kohden jopa suuremmat kuin saman ikäisillä pareilla.

– Tässä näkyy selvästi parien ja yksinasuvien osalta se, että iän myötä kotiin ostetun ruuan määrä kasvaa.

Eläkeläiset puolestaan käyttävät muita vähemmän rahaa kahviloihin ja ravintoloihin.