Saara käyttää kauneudenhoitoon 20 euroa kuukaudessa – vastuullisuus ohjaa ostopäätöksiä
Lisää aiheesta
Kuinka kauneudenhoidosta voi huolehtia ilman suuria rahallisia satsauksia? Entä miten kosmetiikan kuluttaja vaikuttaa valintojensa ympäristöystävällisyyteen?
Suomalainen käyttää kosmetiikkaan rahaa keskimäärin noin 170 euroa vuodessa. Helsinkiläisen Saara Rajasalmen, 27, kosmetiikkakulut ovat kuukausitasolla noin 20 euroa, mikä tekee vuodessa noin 240 euroa.
Rajasalmi kertoo, mistä summa koostuu ja millaisilla kriteereillä hän valitsee tuotteet.
– Olen alkanut panostaa, koska pesen naamani nykyisin tavallisen saippuan sijasta kasvoille tarkoitetulla puhdistusaineella. Lisäksi käytän päivittäin seerumia ja kasvovoidetta. Näin kolmenkympin kynnyksellä on alkanut tulla ikäjuonteita, joten olen halunnut panostaa kasvojen hoitoon.
Meikkituotteita Rajasalmi ostaa harvakseltaan, sillä arkisin hän ei juuri meikkaa.
– Värjään säännöllisesti kulmakarvoja, koska minulla on luonnostaan valkoiset kulmakarvat ja haluan kehystää kasvoja. Tämä ei vie suuria summia, koska teen sen kotikonstein.
Kokonaisuudessaan suomalaiset kuluttivat kosmetiikkaan vähän yli 900 miljoonaa euroa vuonna 2018, selviää Teknokemian Yhdistyksen tilastoista. Suomen kosmetiikkamarkkinat eroavat muusta Euroopasta: meillä panostetaan enemmän hiustenhoitoon, kun taas tuoksujen kulutus on suhteessa vähäisintä.
Ihonhoitotuotteiden myynti kasvoi vuonna 2018 kaikissa jakelukanavissa aina päivittäistavarakaupasta apteekkeihin. Tähän on vaikuttanut erityisesti korealaisen kosmetiikan eli K-Beautyn suosio kasvu, sillä erilaisten kasvojenhoitotuotteiden ja kasvonaamioiden myynti lisääntyi voimakkaasti.
Säästeliäs kauneudenhoitaja
Rajasalmen lapsuudenperheessä ei meikeillä koreiltu, ja esimerkiksi kasvojen pesu saippualla oli perujaan vanhemmilta. Rajasalmi uskoo, että lapsuudenkodin tavat ovat vaikuttaneet siihen, ettei hän koe tärkeäksi satsata kauneudenhoitoon rahallisesti.
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva nainen ei viitsi kaunistautua luentosalia varten. Kesäisin hän tekee eläintenhoitotyötä, jossa saattaa joutua pesemään kasvot päivän aikana.
– Toki jos lähden jonnekin illanviettoon, meikkaan kevyesti. Yleensä meikkivoide ja ripsiväri riittävät, Rajasalmi kertoo.
Opiskelijabudjetilla joutuu myös punnitsemaan omia valintojaan.
– Ymmärrän, että monelle meikkaaminen on harrastus, mutta minulla on muut kiinnostuksenkohteet. Käytän rahani mieluiten liikuntaan, kuten kiipeilyyn ja retkeilyyn. Meillä asustaa kolme kissaa, joihin uppoaa myös paljon rahaa.
Rajasalmi meni naimisiin elokuussa. Morsiamen isoin ja oikeastaan ainoa rahallinen satsaus ulkonäköönsä oli häämekko, joka kustansi yli tuhat euroa. Kampaus oli kaason käsialaa, ja häämeikin hän teki itse.
Sosiaalinen media vauhdittaa meikkimarkkinoita
Meikit ovat viime vuosina kasvattaneet osuuttaan suomalaisten kosmetiikkakulutuksesta, ja niiden myynti lisääntyy myös muualla Euroopassa. Yksi syy tähän on sosiaalisen median vaikutus ja some-suosion tavoittelu.
Sosiaalinen media helpottaa kauneusvinkkien ja inspiraation hakemista. Lisäksi somen yhteisöllisyys ruokkii erityisesti meikkibisnestä, koska eri kanavissa meikkilookeja on helppo jakaa ja saada niistä palautetta, kertoo Teknokemian Yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine.
Myös Rajasalmi kokee saavansa ulkonäköönsä inspiraatiota sosiaalisesta mediasta. Hän seuraa kuvapalvelu Instagramissa tilejä, jotka eivät keskity niinkään kauneudenhoitoon vaan hyvinvointiin. Hän kokee, että sisäinen hyvinvointi paistaa myös ulkonäössä.
– Välillä minulle tulee somea selatessa myös paineita, mutta enemmän muun vartalon kuin kasvojen kannalta. Olen kuitenkin oppinut suodattamaan niitä. Tiedostan, että kuvakulmat vaikuttavat paljon ja että kuvaan voi onnistua taltioimaan juuri sen täydellisen hetken.
Rajasalmi toivoo, että hänestä välittyy ulkopuolisille rentous ja luonnollisuus, koska sellaiseksi hän itsensä tuntee.
Ekologisuus ei välttämättä kasvata laskua
Business Finland uutisoi tammikuussa, että suomalainen kosmetiikka ja erityisesti ihonhoito ovat edenneet harppauksin viime vuosina. Markkinoille on tullut uusia laatubrändejä ja tutut merkit ovat kehittäneet tuotteitaan.
Tärkeitä teemoja brändeille ovat puhtaus, kotimaisuus ja vastuullisuus. Moni kotimainen kosmetiikkavalmistaja kertookin, että tuotteiden raaka-aineet eivät kuormita ympäristöä ja että tuotteissa ei ole lainkaan eläinperäisiä ainesosia. Valmistuksessa suositaan lähituotantoa ja pakkauksissa kierrätysmateriaaleja.
Saara Rajasalmi kiinnittää huomiota kosmetiikkansa vastuullisuuteen. Hän suosii luonnonkosmetiikkaa ja pyrkii valitsemaan Suomessa valmistettuja tuotteita, joita ei ole testattu eläimillä. Silti hän tunnustaa välillä joutuvansa lupausten uhriksi.
– Aina en perehdy tarpeeksi valmistajien puheiden todenperäisyyteen. Sertifikaatteihin voi yleensä luottaa, mutta mainoslauseet hämäävät joskus.
Rajasalmi ei usko, että hänen ostamiensa kosmetiikkatuotteiden kustannukset nousevat vastuullisempien valintojen takia.
– Usein kosmetiikkatuotteet voivat maksaa enemmän tunnetun merkin takia. Siksi käyttämäni ympäristöystävälliset tuotteet tulevat jopa halvemmiksi, koska keskityn brändin sijasta tuotteen ominaisuuksiin.