Suvussa musta lammas? Perinnöttömäksi jättäminen ei onnistu heppoisin perustein
Lisää aiheesta
Syvästi loukkaava tahallinen rikos tai epäsiveellinen elämä voivat olla päteviä syitä perinnöttä jättämiselle. Tuomioistuin ratkaisee viime kädessä riittävätkö testamentissa mainitut perusteet jättämään jälkeläisen kokonaan ilman perintöä.
Lakiosa suojaa oikeutta perintöön
Lapsen oikeus vanhempansa perintöön on Suomessa hyvin suojattu. Lain mukaan lähtökohtana on, että kukin perinnönjättäjän lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos omaisuus on testamentattu muulle taholle, rintaperillinen on kuitenkin oikeutettu lakiosaan, joka on puolet lakimääräisen perintöosan arvosta.
Poikkeustapauksessa rintaperillinen voidaan tehdä kokonaan perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaan.
Perusteena syvästi loukkaava rikos
Laissa on määritelty kaksi perustetta, johon vedoten rintaperillisen voi jättää kokonaan ilman perintöä. Ensimmäinen niistä on perittävää tai hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan syvästi loukannut tahallinen rikollinen teko. Rikoksen ei tarvitse olla kohdistunut välittömästi perinnönjättäjään.
– Se, mikä sitten on syvästi loukkaava teko, on subjektiivista – tuomioistuin arvioi asiaa aina perittävän kannalta. Pienehkö tahallinen rikos, kuten näpistäminen ei todennäköisesti yksittäisenä tekona kelpaa perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi, sanoo OPn lakimies Marju Lamminen.
Aikaisemmissa tuomioistuimen käsittelemissä tapauksissa on katsottu, että perittävällä on ollut oikeus tehdä rintaperillisensä perinnöttömäksi esimerkiksi siinä tapauksessa, että tämä oli syyllistynyt lukuisiin tahallisiin rikoksiin.
Myös yli parikymmentä vuotta ennen perittävän kuolemaa tapahtunut pahoinpitely, josta perillinen oli tuomittu sakkorangaistukseen, on katsottu riittäväksi perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle.
Oikeuskäytännön mukaan peruste perinnöttä jättämiselle ei vanhene, joten rikollinen teko on voitu tehdä pitkänkin aikaa ennen perittävän kuolemaa. Riittävää on, että peruste on ollut olemassa testamentin tekohetkellä.
Perinnöttömäksi huonojen elintapojen seurauksena
Toinen laissa määritelty peruste perinnöttä jättämiselle on perillisen jatkuvasti viettämä kunniaton tai epäsiveellinen elämä. Tällaiseksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi pitkään jatkunut runsas alkoholin käyttö, jonka seurauksena muun muassa lapset on jouduttu ottamaan huostaan.
– Kunniaton ja epäsiveellinen elämä on käsitteenä rikollista tekoa monitulkintaisempi. Käytännössä tähän perusteeseen vedotessa esitetään näyttönä todistajien kertomuksia sekä kirjallista todistusaineistoa. Lisäksi asiaa tulee arvioida perillisen elämäntavan perusteella.
Mikään yksittäinen teko tai tilapäinen käyttäytyminen ei ole laissa tarkoitettua kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Myöskään se, että perillinen ei ole pitänyt perittävään mitään yhteyttä ei oikeuskäytännön mukaan ole riittänyt perusteeksi perinnöttä jättämiselle. Ratkaisevaa on käyttäytymisen aiheuttama kokonaiskuva.
– Aikaisemmin Suomessa voimassa olleen lainsäädännön mukaan vanhemmilla oli valta tehdä lapsi perinnöttömäksi, jos perillinen oli solminut avioliiton vanhempiensa tahdon vastaisesti. Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan perillisen toiminta, jonka perittävä on kokenut itseään loukkaavaksi, ei riitä perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi, ellei tekoa ole rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.
– Perillistä ei siten voi tehdä perinnöttömäksi yksistään sillä perusteella, että perillinen ei ole noudattanut vanhempiensa toivomusta tai kieltoa.
Perusteet tulee kirjata testamenttiin
Perittävän tulee määrätä perinnöttömäksi tekemisestä testamentissa ja samalla mainita perinnöttömäksi tekemisen peruste. Todistustaakka on sillä, joka vetoaa testamentin määräykseen perinnöttömäksi tekemisestä.
Perillinen voi hyväksyä sen, että hänet on tehty kokonaan perinnöttömäksi. Tässä tapauksessa testamentin tultua lainvoimaiseksi perinnöttömäksi tehty perillinen menettää asemansa kuolinpesän osakkaana.
Perinnöttä jätetty voi nostaa kanteen
Perillinen voi myös riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen, ja jollei asiasta päästä testamentin saajien kanssa vapaaehtoisesti yhteisymmärrykseen, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne tuomioistuimessa.
– Lakiosaan oikeutetun perillisen on lisäksi vedottava testamentin tehottomuuteen ja ilmoitettava lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle. Tosiasia on, että perusteet perinnöttä jättämiselle ovat hyvin monitulkintaisia. Viime kädessä tuomioistuin päättää ovatko perusteet perinnöttä jättämiselle olleet olemassa, Lamminen sanoo.
Perinnöttömäksi tekemisen vaikutusta ei voi ulottaa koko sukuhaaraan.
– Perinnön menettämisvaikutus rajoittuu lain mukaan vain perinnöttömäksi tehtyyn henkilöön itseensä. Jos perusteet perinnöttömäksi tekemiselle ovat olemassa, perintö menee lain mukaan perintönsä menettäneen sijaantuloperillisille, eli käytännössä rintaperillisen jälkeläisille. Sijaantuloperillisellä on siten oikeus saada itselleen se lakiosa, joka muutoin olisi kuulunut perinnöttömäksi tehdylle rintaperilliselle.