Keski-ikäinen mies vetää syvään henkeä ja istahtaa Riihimäen päiväsairaalan tuoliin. Viikon viimeinen sytostaattihoito on juuri alkamassa. Hoitaja kyselee päivän kuulumisia samalla, kun hän asettelee tippakanyylia potilaan käteen.

Mikoksi esittäytyvää miestä ei jännitä. Hän tietää täsmälleen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

-Tämä on jo tuttua kauraa. Saan sytostaattihoitoja aina viisi päivää peräkkäin kolmen viikon välein, hän kertoo.

Kaksi vuotta kestäneiden sytostaattihoitojen aikana Riihimäen päiväsairaala on tullut Mikolle tutuksi. Hän sanoo päiväsairaalan olevan paikka, mihin on ollut aina helppo ja mukava tulla.

-Tämä paikka ei tunnu sairaalalta, hän perustelee.

Erityisen mielekkäänä hän kokee sen, että päiväsairaalassa on vain muutama hoitaja, joista on tullut jo tuttuja useiden käyntien aikana.

-Hoitajien kanssa voi heittää huulta. Huumori on se, mitä tämän kaiken keskellä tarvitaan, Mikko summaa.

Samaa mieltä on myös Minna, joka käy kerran kuussa päiväsairaalassa saamassa hoitoa MS-tautiinsa.

Täällä on huippu hoitajat sekä rento ja välitön tunnelma, Minna komppaa.

Vaihteleva työnkuva

Kuusi vuotta sitten Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön sisätautiosasto lakkautettiin ja sen tiloissa käynnistyi 14-paikkainen erikoisalaton päiväsairaala. Vuotta myöhemmin päiväsairaala sai käyttöönsä oman erillisen kiintopisteen Riihimäen yksiköstä, kun se muutti täysin uusittuihin tiloihin.

Hoitaja Kirsi Rintalan mukaan päiväsairaalan toiminta on muovaantunut hiljalleen omanlaisekseen kuluneiden vuosien aikana.

-Ennen päiväsairaalassa tehtiin enemmän ja laajempi kirjoisesti toimenpiteitä. Tänä päivänä keskitymme lähinnä perussairauksien hoitamiseen, Rintala tiivistää.

​

Tällä hetkellä päiväsairaalassa työskentelee Rintalan lisäksi Anne Nordström ja Kaisa Kuparinen. Kolmen hengen tiimi tekee töitä sekä itsenäisesti että yhteistyössä erikoisalojen kanssa.

-Jokainen päivä on oman näköisensä. Asiakaskirjo on valtava, jonka takia myös työtehtävät vaihtelevat laidasta laitaan, Rintala kertoo.

Vaikka työpäivät ovat toisinaan haastavia, kaikki hoitajat ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö pienessä tiimissä on mutkatonta.

-Kesälomien jälkeen ei harmita tulla takaisin töihin, naiset nauravat.

​

Monipuolinen palvelukirjo

Riihimäen päiväsairaala on osa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä. Riihimäen keskussairaalan yksikön lisäksi sairaanhoitopiiriin kuuluvat Hämeenlinnassa sijaitseva keskussairaala sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja.

-Forssa on tietyllä tavalla itsenäinen osa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä, sillä hyvinvointikuntayhtymä järjestää itse hoitopalvelut alueensa kunnille, joita sairaanhoitopiiri sitten tukee, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta avaa.

Hoitopalveluiden kirjo on erittäin laaja koko maakunnassa. Kanta-Hämeessä on saatavilla lähes kaikki muut erikoissairaanhoidon palvelut paitsi ne, jotka ovat vain valtakunnallisesti asetuksella keskitettyjä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi neuro- ja aivokirurgia sekä sydänleikkaukset.

​

Lähellä ihmistä

Tulevaisuudessa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhtenä suurena tavoitteena on poliklinikoiden lisääminen maakuntakeskuksissa. Kaikki riippuu kuitenkin eri alueiden käyttöasteita.

-Alueella pitää olla vähintään sen verran potilaita, että yhden alan erikoislääkäri voisi kerran kahdessa viikossa olla pitämässä vastaanottoa yhden päivän verran, Ranta perustelee.

Uuden poliklinikan käyttöaste pitää siis olla taattu. Kysyntää ja mahdollista käyttöastetta mitataan vuosittain.

-Kysytyt palvelut on tärkeä pitää ihmisten lähellä. Fakta on kuitenkin se, että käyttöasteet saattavat jäädä hieman löysiksi, mikäli esimerkiksi samoja palveluita tarjotaan kahdessa eri paikassa samassa sairaanhoitopiirissä.

Rannan mukaan väestön usein tarvitsemia palveluita ovat hoidot tavallisiin sairauksiin. Tavallisiin sairauksiin sairaanhoitopiirin johtaja luokittelee muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabeteksen ja silmäsairaudet.

Uusien poliklinikoiden lisäksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelukirjo vahvistuu uudella sairaalalla lähivuosina, kun uusi Ahveniston sairaala, Assi, saadaan rakennettua. Sairaalan on määrä valmistua arviolta vuonna 2025.

-Tavoitteenamme on luoda Kanta-Hämeeseen korkeatasoinen terveydenhuollon keskittymä, joka vastaa terveydenhuollon tarpeisiin asiakaslähtöisesti, Ranta summaa.

Uuden sairaalan rakentaminen on merkittävä investointi. Tehtyjen laskelmien mukaan Assin rakentaminen tulee kuitenkin elinkaarensa aikana muun muassa huomattavasti edullisemmaksi kuin nykyisten palveluiden peruskorjaus.

Uuden Assi-sairaalan rakentaminen on laadukkaan terveydenhuollon turvaamisen ja maakunnan tulevaisuuden elinvoiman kannalta tärkeä hanke.

​

teksti Anni Nieminen

kuvat Precis/Anne Salmio

Artikkeli on julkaistu aiemmin OP Etelä-Hämeen Opus-julkaisussa, joka ilmeistyi lokakuussa 2020.