OP Etelä-Häme

Keski-Suomen Säynätsalosta kotoisin oleva Riikka-Leena Puistola päätyi Hämeeseen töiden ja rakkauden perässä ja työskentelee kulttuurituottajana Kulttuurikeskus ARXissa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Puistola vastaa lasten taidefestivaali Hippaloista sekä kaupunkifestivaali Valoilmiöstä Galleria ARXin näyttelyiden ja muiden tapahtumatuotantojen kulkiessa rinnalla.

Elina Gustafsson on Porissa syntynyt 31-vuotias suomalainen entinen nyrkkeilijä, vaikka Elina tosin itse kuvailisi itseään mieluummin sanoilla “entinen huippunyrkkeilijä, nykyinen huippu”. Vuonna 2020 päättyneellä palkitulla nyrkkeilyurallaan Elina otteli 105 ottelua, joista voitti 84 ja hävisi 21. Elina tyrmäsi vastustajansa yhdessä ottelussa eikä tullut itse koskaan tyrmätyksi. Elinalla on yhteensä kuusi SM-mitalia, kolme Pohjoismaiden mestaruusmitalia sekä yksi MM-pronssimitali. Elina kävi kertomassa vaiherikkaasta ja inspiroivasta elämästään Lasten ja Nuorten Säätiön ja Pohjola Vakuutuksen DREAMS-hankkeen lähettiläänä Riihimäellä Harjunrinteen yläkoululla 27. maaliskuuta.

Ylöskartanon tilalla tuotetaan maitoa vastuullisesti ja kehitetään tilan toimintaa eläinten hyvinvointia kunnioittaen. Maatilayrityksen talousvalmennus toi lisää näkökulmaa isälle ja pojalle toiminnan uudistamiseen.

Helmikuussa järjestetyssä Uskalla yrittää -tapahtumassa kilpaili 16 yritysideaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta. Tapahtumassa jaettiin kolme finaalipaikkaa kansallisen kilpailun finaaliin Helsinkiin huhtikuulle. Tapahtumaan osallistuneet nuoret sekä tapahtuman järjestelyistä vastannut Iida Selonen näkevät, että yrittäjäkasvastuksesta on paljon hyötyä elämään.

Pitää olla tähtiä, jotka tekevät latua! Riihimäki on aikanaan tehnyt oivaltavan ja tulevaisuuteen katsovan päätöksen erottautuessaan robotiikkakaupunkina. Robotiikkaan liittyvät kyvykkyydet ovat ihmisten ja yritysten menestystekijöitä, ja parhaimmillaan panostus robotiikkaan on merkittävä erottumistekijä kaupunkien ja alueiden välillä kilpailtaessa opiskelijoista, yritysten etabloitumisesta, työpaikoista ja työntekijöistä.

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön tavoitteena on saattaa Vesijärvi hyvään tilaan ja parantaa alueen keskeisten pienjärvien virkistyskäyttöarvoa ja tilaa. Kehitämme ja otamme käyttöön uusia toimintatapoja vesienhoidon hyväksi yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa. Vuonna 2023 juhlimme Vesijärvisäätiön 15-vuotista taivalta. Työ on jatkumoa jo 1980-luvulta, jolloin Lahden seudulla oltiin suomalaisen ja maailmankin mittakaavassa vesistökunnostuksen eturivissä.

Kun lapset ja nuoret saa houkuteltua tietokoneen ja älypuhelimen äärestä luontoon, se tekee hyvää monella tavalla. Lapset tutustuvat lähiluontoon, oppivat taitoja ja saavat elämyksiä. Saavat raitista ilmaa, liikkuvat. Oppivat uutta itsestäänkin.

Kanta-Hämeen sydänmailla, Hattulan Lehijärven rannan tuntumassa seisoo kivinen paasi. Sen laatassa lukee: "Tällä paikalla Hannes Gebhard ja Mikael Soininen lausuivat suomalaisen osuustoiminnan syntysanat helmikuussa 1899." Miksi näin tapahtui juuri Hattulassa, siitä päätin ottaa selkoa.

Viime vuodet ovat osoittaneet sen, että tulevaisuuden ennakoiminen on todella vaikeaa ja mitä tahansa voi tapahtua. Viimeistään nyt olemme varmasti ymmärtäneet sen, että elämä voi muuttua äkillisestikin ja omat vaikutusmahdollisuutemme näihin asioihin voivat olla hyvin rajalliset. Pelätä ei pidä, mutta varautuminen on järkevää ja vastuullista, sekä itseämme että läheisimpiämme kohtaan.