Avioehtosopimus koetaan joskus rakkaudentäyteistä ilmapiiriä latistavaksi liiton päättymistä ennustavaksi juridiseksi möröksi. Jokaisen avioliitossa elävän tai avioitumista suunnittelevan tulisi kuitenkin vähintään harkita avioehtosopimusta.

Väistämätön fakta nimittäin on, että jokainen avioliitto päättyy ennemmin tai myöhemmin avioeroon tai kuolemaan.

Avioliiton päättyessä toteutetaan puolisoiden avio-oikeus. Kummallekin puolisolle kuuluu avio-oikeuden nojalla puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä riippumatta omaisuuden alkuperästä. Avio-oikeutta on mahdollista rajoittaa avioehtosopimuksella.

Avio-oikeus

Avioliitossa lähtökohtana on puolisoiden omaisuuden ja velkojen erillisyys. Kun puolisot solmivat avioliiton, ei puolisoiden yksin omistama omaisuus yhtäkkiä muutu yhteiseksi. Kumpikin pääsääntöisesti pitää edelleen omistuksessaan oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Liiton aikana puolisot voivat normaalisti hankkia omaisuutta tai ottaa velkaa joko yksin tai yhdessä.

Omaisuuden erillisyydestä huolimatta avioliiton solmiminen synnyttää puolisoille avio-oikeuden lähtökohtaisesti kaikkeen toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta puoleen puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta.

Avio-oikeus realisoituu vasta liiton päättyessä eroon tai kuolemaan. Puolisoille avio-oikeuden nojalla kuuluvan omaisuuden määrää kutsutaan avio-osaksi. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa. Ositus ei tarkoita, että jokainen omaisuuserä, kuten asunto ja tilivarat, jaettaisiin tasan molempien puolisoiden omistukseen. Sen sijaan puolisoiden varallisuus tasataan niin, että kumpikin saa puolet omaisuuden yhteenlasketusta arvosta. Enemmän omistava puoliso suorittaa vähemmän omistavalle tasinkoa.

Esimerkki

Puolisot A ja B omistavat puoliksi 100 000 € arvoisen asunnon. A omistaa lisäksi yksin 80 000 € arvoisen kesämökin. A:lla on omia tilivaroja 40 000 € ja B:llä 20 000 €. Puolisoilla ei ole velkoja ja heillä on rajoittamaton avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo on 170 000 € ja B:n 70 000 €.

Puolisoiden yhteenlaskettu netto-omaisuus on siten 240 000 € ja avio-osien suuruus 120 000 €.

A:n tulee luovuttaa B:lle tasinkona omaisuutta 50 000 € arvosta.

Avioehtosopimus

Puolisoiden ei ole pakko tyytyä lainsäätäjän ratkaisuun omaisuuden tasajaosta, vaan avio-oikeuden laajuutta on mahdollista rajoittaa avioehtosopimuksella.  

Avioehdolla avio-oikeutta voidaan rajoittaa joko osittain tai se voidaan sulkea kokonaan pois. Puolisot voivat sopia, ettei kummallakaan ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Toisaalta avioehto on mahdollista tehdä yksipuolisena, jolloin vain toisen puolison avio-oikeutta rajoitetaan. Mahdollista on niin ikään sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle vain tietty omaisuuserä, kuten peritty omaisuus. Lähtökohtaisesti avioehtosopimusta sovelletaan riippumatta siitä, päättyykö liitto eroon vai kuolemaan. Puolisot voivat kuitenkin avioehtosopimuksessa määrätä, että avio-oikeutta rajoitetaan vain joko avioeron tai kuoleman varalta.

Esimerkki

Oletetaan, että edellisen esimerkin puolisot A ja B ovatkin tehneet avioehtosopimuksen, jolla on rajattu pois B:n avio-oikeus A:n omistamaan A:n suvulle tärkeään kesämökkiin.

A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo on nyt 90 000 € ja avio-oikeudesta vapaan omaisuuden arvo on 80 000 €.

B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo on 70 000 €.

Puolisoiden yhteenlasketun avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on siten 160 000 € ja avio-osien suuruus 80 000 €.

A:n tulee luovuttaa B:lle tasinkona omaisuutta 10 000 € arvosta.

Avioehtosopimuksen voi laatia valmiiksi jo ennen avioliiton solmimista tai vasta myöhemmin liiton aikana. Avioehtoa ei voida kuitenkaan tehdä sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut.

Avioehtosopimusta koskee tiukat muotomääräykset sekä rekisteröintivaatimus. Avioehtosopimus kannattaakin teettää asiantuntijalla. Asiantuntija osaa huomioida puolisoiden tarpeet ja toiveet sekä huolehtia määrämuodon noudattamisesta.

Muuta huomioitavaa

Avioehtosopimusta harkittaessa on syytä huomioida myös verotukselliset seikat. Hyvin laaditulla avioehdolla voidaan välttää epätoivotut veroseuraamukset.

Avio-oikeus huomioidaan ennen perinnönjakoa ja se voi siten pienentää perinnön määrää.

Leski perii ensiksi kuolleen puolison vain, mikäli ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä. Mikäli leski perii, hän saa lähtökohtaisesti myös avioehtosopimuksella avio-oikeudesta vapaaksi määrätyn omaisuuden, jos testamentilla ei ole muuta määrätty.

Avio-oikeutta voidaan rajoittaa paitsi avioehtosopimuksella, myös esimerkiksi lahjakirjalla tai testamentilla sulkemalla pois saajan aviopuolison avio-oikeus kyseiseen omaisuuteen.

Jos sinulla ei ole avioehtosopimusta vielä tehtynä, otathan yhteyttä Etelä-Hämeen Osuuspankin Lakipalveluihin. Laaditaan yhdessä sinun ja puolisosi tilanteeseen sopiva avioehto. Samalla voidaan kartoittaa tarve testamentille.

Ajanvarausnumeromme ovat 010 2549 160 ja 010 2549 146. Toimeksiannoista veloitetaan palveluhinnaston mukainen palkkio, jonka maksamiseen voidaan käyttää kertyneitä OP-bonuksia.