Elinan lapsuus ja nuoruus kului pitkälti kapinoiden sekä omaa itseään ja tarkoitustaan etsien. Erilaisia haasteita Elina kohtasi ja käsitteli milloin pelleillen ja häiriköiden, milloin vetäytyen hiljaisuuteen hänelle tärkeän luonnon äärelle läheiseen metsään. Kova ja tunteeton ulkokuori peitti alleen herkän ja kipuilevan nuoren vailla suuntaa ja paikkaa maailmassa. Tahto näyttää ja löytää paikka mihin kuulua oli kuitenkin vahva, ja lopulta Elina päätyi paikalliselle nyrkkeilysalille, mistä koki löytäneensä kauan etsimänsä “kodin” itselleen.

imagevnj4.png

Vaikka Elina oli vielä kokematon ottelija ja hiomaton timantti, eikä ottelutekniikka ollut kaunista, hän kuitenkin pärjäsi niin hyvin, että pääsi ensimmäisiin suomenmestaruuskilpailuihin Rovaniemelle, jotka yllättäen noviisina voitti. Tämän Elina kertoo onnistuneen puhtaasti haluamalla voittoa kovempaa kuin muut. Seuraavissa SM-kilpailuissa Elina pääsi hopealle, mutta päätyi lopulta vaihtamaan valmentajaa ja seuraa parantaakseen tekniikkaansa. Parannettuaan tekniikkaansa Elina sai mahdollisuuden kohdata uudestaan hänet SM-kilpailuissa voittaneen ottelijan, jonka peittosi uudella yrittämällä lopulta pistein 3-0.

Elina on ollut 17-vuotiaasta asti ulkona kaapista julkilesbona, jonka vuoksi kotimaisilla aika konservatiivisilla saleilla hän on kokenut asian suhteen paljon syrjintää ja torjuntaa. Elina ei ole kuitenkaan antanut tämän lannistaa itseään, ja tarkkasilmäisimmät ovatkin huomanneet hänen hauikseensa tatuoidun sateenkaarilipun, joka liehuu ylpeänä aina, kun Elinan käsi nostetaan ilmaan voitetun nyrkkeilymatsin jälkeen. Noviisina vastaan tulleesta hyljeksinnästä huolimatta Elina pääsi urallaan nopeasti kansainvälisiin otteluihin ja hän on voittanut mm. MM-pronssia uraan nähden nopeammin kuin kukaan muu nyrkkeilijä Suomessa.

Vaikka nielty paha olo, ainoastaan omiin tavoitteisiin keskittyminen sekä oman tyylin toteuttaminen välittämättä muista siivitti Elinan nousua jopa kansainvälisellä nyrkkeilyuralla, niin lopulta voitetut tittelit eivät enää pystyneet pitämään Elinaa yksin pystyssä. Vahvuus alkoi osoittautumaan vain pinnaksi, kun sisäinen rikkinäisyys ja “tyhjä reppu” vei Elinan lopulta kyynel silmässä lääkäriin. Elina sai lääkäriltä masennusdiagnoosin, jonka myötä elämä alkoi muuttumaan kohti uusia suuntia. Elina muutti Helsinkiin, mistä löysi ystäviä joiden kanssa sai vihdoin olla todellinen oma itsensä, ja aloitti terapian. Muutoksen myötä Elinan sisäinen mantra “en ole tullut häviämään” sai muodon “mä teen parhaani ja se riittää”. Elina alkoi myös pohtimaan uusin silmin omia rajojaan ja sitä, onko hän sittenkin jotain enemmän kuin vain pelkkä nyrkkeilijä. Kun välilevyn pullistuma sai hänet luopumaan Olympialaisista, hän lopulta ymmärsi, että nyrkkeily ei enää ollut hänen oma unelmansa.

Elina päätti nyrkkeilyuransa ja alkoi etsimään uutta merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä, ja sillä tiellä Elina on edelleen. Kun Elinan elämän täytti uudenlainen täyttymyksellisyys, hän kokee voittaneensa lopulta näin ne oman elämänsä Olympialaiset. Elina haluaakin jakaa elämäntarinaansa ja oivalluksiaan nykypäivän nuorille, jotka saattaisivat taistella samankaltaisten ongelmien kanssa kuin hän itse nuorena. Tällä kertaa Riihimäen Harjunrinteen yläkoululaiset Amanda ja Taavi myöntävät Elinan tarinan resonoineen.

– Elinan tarina oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja samaistuttava, kertoo Amanda ja Taavi jatkaa perään; Elina loi puheellaan uskoa, että mikään ei ole mahdotonta.

Ellu-ja-nuoret-1310.jpg

Elinan ydinviestinä kulkeekin, että kaikenlainen kiusaaminen on aina väärin ja heikkoutta, ja että jokainen meistä pystyy selviämään – rohkeudella.

Lasten ja Nuorten Säätiön ja Pohjola Vakuutuksen DREAMS-hankkeeseen voit tutustua lisää täältä: https://www.nuori.fi/toiminta/dreams