Hattulalaiset tuntevat kivipaaden myös myös Gebhardin patsaana, ja se on pystytetty vuonna 1959 Pellervo-Seuran toimesta.

Hannes Gebhard tunnetaan suomalaisen osuustoiminta-aatteen isänä ja innostuksen ajatukselle hän oli saanut Englannista. Hän oli sitä mieltä, että tuottajien yhteenliittymillä pystyttäisiin kohentamaan maaseudun väestön taloudellisia oloja. Alkuun osuustoiminta-aate olikin erityisesti Helsingin yliopiston professoreiden suosiossa ja Pellervo-Seuran historiassa tämä perustamista kuvaava luku onkin nimetty ”Professoreiden Pellervosta talonpoikien suurliikkeisiin”.


Miksi muistomerkki Hattulassa?


Professori Gebhard asui 1800-luvun lopulla perheineen Hattulassa Nikkilän kartanossa ja kansakouluntarkastaja Mikael Soinisen perhe hänen naapurissaan. Soininen työskenteli Helsingissä, mutta vieraili usein perheensä ja samalla Gebhardin luona. Mikael Soininen (vuoteen 1907 Johnsson) toimi myöhemmin professorina, kouluylihallituksen ylijohtajana ja ministerinä.

Gebhard itse on kuvannut tapausta näin:

Siinä pyryssä ja pakkasessa erään pienen mökin seinän suojassa, Lehijärven rannalla Hattulassa, syntyi siis helmikuussa v. 1899 ajatus osuustoimintajärjestön luomisesta.

Osuustoimintalaki säädettiin seuraavana vuonna. Hannes Gebhard johti osuustoiminnan edistämiseksi perustettua Pellervo-Seuraa vuosina 1899-1918. Pellervo-Seuran lähti heti alusta alkaen ajamaan oman osuustoiminnallisen luottolaitoksen aikaansaamista. Osuuskassojen keskuslainarahasto perustetiin toukokuussa 1902 ja OP Ryhmä täyttää tänä vuonna siis 120 vuotta.


OP Ryhmän 120-vuotisjuhlien kunniaksi läpi Suomen juostava soihtuviesti kulkee lähimmillään muutaman sadan metrin päässä tästä muistomerkistä. Soihtuviestiä voit seurata OP Ryhmän sometileillä. 

Lähteinä käytetty mm. Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä, Osuuspankkitoiminta 100 vuotta, Pellervo-Seura: Hanner Gebhardin muisto, Hämeen Sanomat