Pölyttäjät – mihin tarvitsemme niitä, mehiläistohtori?
Lisää aiheesta
Kesä saapuu kovaa vauhtia, ja sen mukana myös meille jokaiselle enemmän ja vähemmän tutut hyönteiset. Mihin tarvitsemme mehiläisiä ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Mitä eroa on ampiaisilla ja mehiläisillä? Saimme näihin kysymyksiin vastauksia Suomen ensimmäiseltä mehiläistohtorilta Kamran Fakhimzadehilta.
Toisille meistä kesän tuomat hyönteiset nostattavat niskakarvat pystyyn, kun taas toiset rohkenevat esimerkiksi villiinnyttää pihamaataan tärkeille pölyttäjille. Mehiläistohtori Kamran Fakhimzadeh ei voisi kuvitella elämäänsä ilman mehiläisiä ja niiden auttamista.
Suomen ensimmäinen mehiläistohtori
Pääsimme tapaamaan Lahden ja Päijät-Hämeen alueella vaikuttavaa mehiläistohtoria Kamran Fakhimzadehia. Iranista lähtöisin olevan Fakhimzadehin kiinnostus hyönteisiin on lähtenyt jo nuorena. Hän on suorittanut Pakistanissa hyönteisiin liittyvän maatalousalan kanditutkinnon, jonka jälkeen opintojen tie toi hänet Suomeen. Suomeen hän saapui vuonna 1984 suorittamaan mehiläistalouden maisteritutkintoa Helsingin Yliopistoon, jonka jälkeen hän on väitellyt mehiläissairauksista tohtoriksi vuonna 2001. Hän on tehnyt vaikuttavan kansainvälisen uran mehiläistutkijana, ja opettanut mehiläisistä ja mehiläistenhoidosta ihmisille ympäri maailman, sekä pitänyt kansainvälisiä konferensseja aiheeseen liittyen.
Tätä nykyä eläkkeellä olevan Fakhimzadehin elämäntavaksi on muodostunut mehiläisten auttaminen ja niiden tutkiminen. Mehiläiset ovat edelleen päivittäin mukana mehiläistohtorin arjessa, vaikka hän kuvaileekin sen olevan nykyään vain rakas harrastus. ”En voisi kuvitella elämääni ilman mehiläisiä ja niiden auttamista. Mehiläiset ovat erittäin mielenkiintoisia, ja niistä löydetäänkin uusien tutkimusten perusteella jatkuvasti uutta tietoa. Mehiläisten käyttäytyminen ja toiminta on erittäin systemaattista ja työorientoitunutta. Olisi hienoa, jos suomalaiset tietäisivät niistä ja niiden käyttäytymisestä enemmän”.
Fakhimzadehilla on parhaillaan käynnissä tutkimustyö, joka liittyy mehiläisten talvehtimiseen: Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, selviääkö mehiläiset hengissä Suomen pitkän ja ankaran talven aikana käyttämällä ravintonaan hunajaa, vai täytyykö niille antaa sokeria. Kyseinen tutkimustyö on ollut Fakhimzadehin työpöydällä jo viiden vuoden ajan.
Maapallolla olisi noin 4 vuotta elinaikaa, jos mehiläiset katoaisivat.
Fakhimzadeh kannustaa ihmisiä tutustumaan maailman tärkeimpään pölyttäjään, mehiläiseen, jota ilman ei olisi luonnon monimuotoisuutta: meiltä puuttuisi marjat, hedelmät, kukat, siemenet ja kasvit. Ravinto loppuisi pikkuhiljaa ensimmäisenä muilta eläimiltä ja kasvissyöjiltä, sekä lopulta ihmisiltä.
Fakhimzadehin mukaan maapallolla olisi noin 4 vuotta elinaikaa, jos mehiläiset katoaisivat. ”Siellä, missä on paljon mehiläisiä, on myös monipuolinen ja toimiva ekosysteemi. Kun mehiläiset pölyttävät ja lentävät kukasta kukkaan, myös luonto herää ja kasvaa, tuottaen ravintoa esimerkiksi hedelmien ja marjojen muodossa”. Mehiläisille siis kiitos elämästä maapallolla!
Mehiläinen vai ampiainen?
Tietämättömät ihmiset usein sekoittavat ampiaiset ja mehiläiset keskenään. Fakhimzadeh haluaakin muistuttaa mehiläisten olevan rauhaa rakastavia ja ahkeria työläisiä, toisin kuin heidän hieman töykeämmät pistiäisserkkunsa ampiaiset. Mehiläiset ovat useimmiten ampiaisia pienempiä ja karvaisempia, sekä sävyltään oranssimpia, eivätkä ne tahdo pahaa kanssaeläjilleen – päinvastoin!
”On hyvä muistaa myös se, että toisin kuin ampiaiset, mehiläiset eivät pistä huvin vuoksi. Kun ampiaiset voivat pistää elämänsä aikana jopa viidesti, mehiläisille on suotu ainoastaan yksi pisto, jonka myötä niiden elämä päättyy. Niinpä mehiläiset pistävät ainoastaan silloin, kun jäljellä ei ole enää muuta vaihtoehtoa” Fakhimzadeh muistuttaa.
Puoli kiloa hunajaa tarkoittaa mehiläiselle 75 000 km työmatkaa, eli 3–5 miljoonaa kukassa käyntiä
Mehiläisyhteiskuntaan kuuluu kuningattaren lisäksi kuhnureita sekä työmehiläisiä. Yhden mehiläisen elämä kestää vuodenajasta ja roolista riippuen 4 viikosta 9 kuukauteen ja niiden elämäntarkoitus on yksinkertainen: tuottaa hunajaa jälkipolville ja pitää huolta pesästä.
Hunaja on mehiläisten ravintoa, joka ehkäisee myös erilaisia sairauksia, joita mehiläisillä esiintyy. Hunajan tekemisen ja pesästä huolehtimisen lisäksi niiden työhön kuuluu kuningatarmehiläisestä huolehtiminen, joka elää noin 5 vuotta. Kuningatarmehiläisen rooli on munia, eli tuottaa jälkeläisiä, joita muut mehiläiset eivät pysty tekemään.
Mehiläisyhteiskunnan yhteistyö on uskomatonta ja niillä on selkeät roolitukset, joita jokainen noudattaa järjestelmällisesti. Mehiläiset ahertavat läpi elämänsä, joten niillä ei Fakhimzadehin mukaan ole aikaa häiritä muita. ”Mehiläisiä ei kannata pelätä, sillä ne ovat jatkuvasti töissä. Niillä on kiire suorittaa yhdyskunnan palvelukset, joten niillä ei ole aikaa muuhun”. Tämä on hyvä muistaa törmätessä kukassa ahertavaan mehiläiseen.
Mehiläispesien avajaiset Lahdessa 13.6.2024
Lahden kaupunki järjestää vuosittain paikallisille mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin talouteen liittyvistä asioista. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat äänestävät ideoita, joita halutaan kaupungin toteuttavan. Lahden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta hyväksyy äänestyksen perusteella valitut ideat kokouksessaan, jonka jälkeen ne lähtevät toteutukseen.
Tänä vuonna yksi toteutuvista ideoista on “Mehiläistarha Lahteen, hunajaa lahtelaisille” -toteutus. Melkein 500 ääntä kerännyt idea herätti selvästi innostusta paikallisissa, jonka johdosta kaksi mehiläispesää sijoitetaan kesäksi Lahden seudulle.
Fakhimzadeh kannustaa lahtelaisia, ja muita lähialueen asukkaita saapumaan Kirsikkapuistoon mehiläispesien avajaisiin 13.6.2024. Fakhimzadeh toimii kyseisten mehiläispesien hoitajana, ja hän on paikalla avajaisissa. Elokuussa ja myöhemmin syksyllä järjestetään tapahtumat, joissa jaetaan pesissä valmistunutta hunajaa lahtelaisille. Toteutuksesta vastaa ympäristöpalvelut.
Lue lisää avajaisista: Lahden osallistuva budjetointi - Lahti
Tee hyvä teko luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja lähde mukaan villiinnyttämään!
Tule mukaan yhteisiin talkoisiin villien pölyttäjien auttamiseksi! Tänä kesänä OP ja WWF kutsuvat kaikki puutarhaharrastajat, nikkarit ja parvekeviljelijät mukaan tarjoamaan tilaa luonnolle ja pölyttäjille omalla pihalla, puutarhassa, mökkipihalla tai parvekkeella – neliömetri kerrallaan. Voit lähteä mukaan tekemällä pieniä ja suuria tekoja aina pölyttäjäystävällisistä kasvivalinnoista koko pihamaan hallittuun hoitamattomuuteen.
Poimi käyttöösi helpot vinkit ja ilmoita villiinnytetyt neliöt mukaan yhteiseen laskuriin: alavilliksi.fi.
